Akaan uuteen liikuntahalliin ja Kangasalan jäähallin laajennukseen esitetään rahoitusta

Kansanedustaja Jouni Ovaskalla on hyviä uutisia Akaan ja Kangasalan seuduille. Valtion liikuntaneuvosto päätti tänään puoltaa kokouksessaan Viialan uuden liikuntahallin rakentamista sekä Kangasalan jäähallin laajennusta. Molempiin hankkeisiin esitetään 750 000 euron suuruista rahoitusta.

Viialan uuteen liikuntahalliin on suunnitteilla kaksi kenttää, joista toinen soveltuu suurempienkin turnausten järjestämiseen, sillä se sisältää noin 1500 paikkaisen katsomon.

Kangasalla vuonna 1996 rakennettu jäähalli saisi hankeen avulla laajennuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen hallin laajentamista kaksirataiseksi puku-, pesu- ja aputiloineen. Lisäksi laajennuksessa huomioidaan tilojen esteettömyys, joka toteutuu hankkeessa mm. wc-, puku- ja pesutilojen osalta.

”Viialan uusi liikuntahalli mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön sekä on satsaus koko alueen asukkaiden hyvinvointiin. Lisäksi Kangasalan jäähallin laajennus on merkittävä seudun liikuntamahdollisuuksien kannalta”, kommentoi kansanedustaja Ovaska.

Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekee opetus- ja kulttuuriministeri pian valtion liikuntaneuvoston päätöksen jälkeen.

Euroalueella investoitava tulevaisuuteen

Keskustan suuri valiokuntaryhmän vetäjä Jouni Ovaska toivoo, että EU:n valtiovarainministerit pääsevät nopeasti sopimukseen tänään jatkuvissa neuvotteluissa. Hänen mukaansa ratkaisujen viivästyminen luo markkinoille epävakautta, reaalitalouteen rahoitusongelmia ja heikentää euroalueen uskottavuutta ratkaista kriisiä.

– Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin toimet koronakriisin aiheuttamaan talouden pysähdykseen vastaamisessa ovat olleet kooltaan huomattavia ja turvanneet euroalueen vakautta. Komission esitykset Euroopan vakausmekanismin käytöstä, työttömyyden vaikutuksia lieventävän rahoitusvälineen käyttöönotosta ja tuesta Euroopan investointipankin takuurahastolle luovat siltaa yli kriisivaiheen, Ovaska katsoo.

Ovaskan mukaan Euroopan vakausmekanismin tuki antaisi tarvittavaa hätärahoitusta julkisten talouksien selviämiselle vaikean vaiheen ylitse, väliaikainen työllisyysrahasto tukisi työllisyyttä ja Euroopan investointipankin takuurahasto auttaisi pk-yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa rahoituskriisissä.

– Lopullinen arvio kriisipaketista on mahdollista tehdä vasta sitten kun euroryhmä on päässyt esityksen yksityiskohdista yksimielisyyteen ja sen käsittely on siirtynyt Eurooppa-neuvostoon.

– Kolmiosaisen kriisipaketin yksityiskohtien osalta on tärkeää, ettei yhteinen velanotto kasva ja viime kädessä kaikki maat vastaavat itse omasta talouspolitiikastaan. Suomen linja ratkaisua hakiessa on ollut oikea. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on tehnyt tinkimätöntä työtä Suomen intressien turvaamiseksi, Ovaska kiittää.

Ovaskan mukaan nyt tehtävät kriisitoimenpiteet eivät riitä pidemmällä aikavälillä vaan niitä täydentämään tarvitaan kokonaisvaltainen ulospääsystrategia, joka tähtää Euroopan talouden elvyttämiseen kriisivaiheen jälkeen. Euroopan elvytys- ja investointipaketin laatimisessa päävastuu on Eurooppa-neuvostolla.

– Euroopan elvytys- ja investointipaketin tulisi sisältää merkittäviä panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, digitalisaation edistämiseen, kiertotalouden vahvistamiseen ja Euroopan teollisen pohjan monipuolistamiseen ja modernisointiin. Avainroolissa on eurooppalaisten työllistävien yritysten nouseminen teknologisen kehityksen kärkeen ja maailmanluokan tekijöiksi.

– Vaikka koronakriisin aiheuttama talouden shokki ravisuttaa Eurooppaa, voi se olla myös mahdollisuus uuteen alkuun, jossa tuotantoa, työpaikkoja ja tutkimustoimintaa palautetaan takaisin Euroopan mantereelle. Kun maanosamme on taloudellisesti ja tuotannollisesti itsenäisempi, pystymme vastaamaan jatkossa paremmin myös erilaisiin kriisitilanteisiin, Ovaska huomauttaa.

Lupamaksut jäihin

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) esittää, että valtion ja kuntien keräämiä vuosilupa- ja valvontamaksuja voitaisiin laittaa jäihin koronatilanteen vuoksi. Viranomaismääräyksillä monet yritykset ovat sulkeneet ovensa tai toiminta supistunut minimiin.

– Monessa yrityksessä on nyt akuutti kassakriisi. Jos esimerkiksi ravintola on kiinni, pitää yrittäjän siitä huolimatta maksaa anniskelulupien mukainen vuotuinen valvontamaksu, joka nousee satoihin euroihin. Sama tilanne on kuntien keräämän tupakkatuotteiden vuosittaisen valvontamaksun kanssa. Monessa kunnassa, esimerkiksi Tampereella, maksu on 500 euroa vuodessa, kertoo Ovaska.

Ovaskan mukaan lupamaksujen jäädyttäminen olisi kevyt ja nopea apu yrittäjien vaikeaan tilanteeseen. Esimerkiksi maataloudessa on jo otettu käyttöön joustoja valvontoihin ja tarkastuksiin. Myös julkiseen musiikin soittoon tarvittavia musiikkilupia on mahdollista laittaa määräaikaisesti tauolle. Nyt pitää etsiä kaikki mahdolliset keinot, joilla yrittäjien tilannetta voitaisiin helpottaa.

Terrorismilait päivitettävä reippain ottein

Kannanotto 25.2.2020

Keskustalaiset: Terrorismilait päivitettävä reippain ottein

Eduskunnan lakivaliokunnan keskustalaiset jäsenet Hanna Huttunen, Jouni Ovaska ja Tuomas Kettunen kiittävät oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (rkp) riuskasta otteesta terrorismilainsäädännön päivittämiseksi.

Keskustalaiset haluavat lainsäädännön puuttuvan etenkin terroristijärjestöön kuulumiseen ja sellaisen toimintaan osallistumiseen. Tiistaina ilmoitettu terrorismilakien läpikäynti perustuu Marinin hallituksen vuodenvaihteessa tekemään päätökseen.

  • Terroristijärjestöön kuulumiseen tai sellaisen toimintaan osallistumiseen on lain suhtauduttava mahdollisimman ankarasti.
  • Terrorismin torjuntaan liittyvä lainsäädäntö on syytä läpivalaista tarkoin ja hakea eväitä myös muista pohjoismaista.

Keskustaedustajien mukaan on tärkeää, että lain muutostarpeiden kartuttamisen lisäksi työryhmä valmistelee mahdolliset lainsäädäntömuutokset. Näin varmistetaan se, että tarpeelliset uudistukset saadaan viivytyksettä toteutettua.

  • Terrorismin torjunta on tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta, josta vastuun kantaminen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.

Haistakaa p***a koko valtiovalta

Kansanedustajan kolumni, Punkalaitumen Sanomat 13.2.

Haistakaa p***a koko valtiovalta

Näin Irwin lauloi jo vuonna 1976. Kritiikki valtaapitäviä kohtaan on aina ollut kovaa. Toimittajat, taiteilijat ja tarkkasilmäinen kansa vahtii ja valvoo päättäjiä. Kritiikki on ollut myös tervetullutta. Se kuuluu demokratiaan.

Esson baarissakin on aina käyty poliittista keskustelua ja asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä. Useimmiten asiallisesti, joskus on loukkaannuttu. Nyt loukkaantumisesta on tullut monelle keskustelijalle päämäärä ja itseisarvo. Lähestytään toisen mielipidettä lähtökohtaisesti siltä kulmalta, mistä voi löytää väärinymmärryksen mahdollisuuden, loukkaantua ja hyökätä. Valitaan joillakin perusteilla mustavalkoisesti puolia ja lopulta loukkaannutaan kaikista vastapuolen mielipiteistä, ilman että aina edes tiedetään, miksi loukkaannutaan.

Jos vastapuolen loukkaantumisen ja hyökkäyksen pelossa asioista muodostuu koskemattomia, alkaako se jo rajoittaa ilmaisemista? Ei enää haluta sanoa, mitä ajatellaan, koska joukkovoima tuomitsee.

Kirjoitin esimerkiksi viime viikolla Twitteriin tekstin, jonka lukija saattoi tulkita monella tavalla. Niin kuin usein voi. Ja loukkaantuneita riitti. Eikä vain yhdestä näkökulmasta, vaan jokainen omasta kannastaan katsoen.

Vuorovaikutuksemme muuttuu vauhdilla uusien medioiden ja viestimien myötä. Somessa, toreilla ja Esson baarissakin rajoja koetellaan. Kynnys siihen, mitä voi sanoa ääneen, on madaltunut.

Tällaisessa murrosvaiheessa on aiheellista vapauksien ohessa nostaa pöydälle myös vastuu, jota yksilön pitää puheistaan ja teoistaan kantaa. Luottamukseen perustuvassa yhteiskunnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Sananvapaus ja sen vaaliminen on yksi keskeisiä arvojamme.

Erityisesti kansanedustajien täytyy kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että sanoilla vaikutetaan ja niillä on seurauksia. Sanankäyttäjinä emme voi muka tietämättöminä piiloutua sanojen ja niiden merkityksistä väittelyn taakse, kun tiedämme, että sanat vaikuttavat asenteisiin ja toimintaan. Suomen perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Retoriikan taitajat ovat aina ymmärtäneet, että rakentava keskustelu kantaa hedelmää. Kun tekee tietoisen valinnan, että yrittää ymmärtää vastapuolta, ensimmäiset askeleet näkökulmien välillä on otettu. Voidaan saada jotakin aikaiseksi ja asioita edistymään.

Sosiaalisessa mediassa helposti tykkäyksiä keräävä ja algoritmien suosiossa oleva ääripäiden välillä käytävä piikittely näkyy myös poliitikkojen viestinnässä. Koetaan, että on pelattava uusilla säännöillä ja viestittävä kärkevästi, jotta näkyy ja kuuluu.

Tässä on myös riskinsä. Tien päässä saattaa odottaa Pyrrhoksen voitto; taisteluun lähtiessämme tuhoamme enemmän kuin voitto meille lopulta antaa.

Suomi-rata lisää elinvoimaa

Kannanotto 16.2.2020

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat: Suomi-rata lisää elinvoimaa

Saimme iloisia uutisia, kun valtio, Finavia ja kunnat pääsivät sopuun Suomi-radan hankeyhtiön perustamisesta ja eri tahojen rahoituksesta siihen. Tämä mahdollistaa EU-tuen hakemisen hankkeelle Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä.  Näin Suomi-radan ja sen liitännäisen eli Helsinki-Vantaalle kulkevan lentoradan edistäminen voi toden teolla alkaa. Liikennöinti uudella lentoradalla eli Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkevalla rataosuudella voisi alkaa vuonna 2033 ja muut parannukset pian sen jälkeen.

– Haluamme kiittää liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa ja neuvotteluihin osallistuneita kovasta työstä. Suomi-rata vahvistaa usean maakunnan ja koko Suomen kilpailukykyä. Huomionarvoista on alueen 20 kaupungin ja kunnan osallistuminen, mikä kertoo alueen laajasta sitoutumisesta hankkeen edistämisessä, toteavat keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti.

Suomi-rata tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa raideyhteyttä Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja aina Tornioon saakka, sekä raideyhteyksiä Tampereelta Poriin ja Jyväskylään. Tässä vaiheessa hankeyhtiö kattaa raideyhteyksien esiselvitykset Helsingistä Tampereelle ja lentoradan osalta.

– Toivottavasti myöhemmin myös raideyhteydet Tampereelta pohjoiseen, Poriin ja Jyväskylään saadaan mukaan hankkeeseen. Vasta tällöin voidaan todella puhua Suomi-radasta. Suomen elinvoiman edistämisessä erittäin tärkeä merkitys on sujuvilla raideyhteyksillä niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalta. Kilpailukyvyn ja nopeutuvan matkustusajan lisäksi myös ilmasto kiittää. Tätä hanketta tulee viedä lujasti eteenpäin ja siinä työssä me olemme täysillä tukena, toteavat kansanedustajat Ovaska ja Pirttilahti.

Euroopan unionilla on tärkeä rooli demokratian edistämisessä

Kirjoitukseni Demo Finlandin sivustolla 20.1.2020

Euroopan unionilla on tärkeä rooli demokratian edistämisessä

Euroopan unionilla on käytössään laaja keinovalikoima vaikuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen maailmalla. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa poliittinen dialogi, diplomatian keinot, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö. Näiden lisäksi usein jää mainitsematta Euroopan unionin merkittävä rooli demokratian edistämisessä.

EU:n rahoittamien ohjelmien kautta kehitetään uskottavia, läpinäkyviä ja osallistavia vaaliprosesseja, demokraattisia instituutioita ja lainsäädäntöä, kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia ja ihmisoikeuksia.

EU:n tekemän ohjelmatyön kautta tuetaan pitkäjänteisesti kansallisia uudistuksia ja demokraattisten instituutioiden rakentamista, syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien voimaannuttamista ja rohkaistaan poliittiseen moninaisuuteen. Demokratian ytimessä on erilaisten aatteellisten virtauksien ja eri kansalaisryhmien osallistumisen mahdollistaminen yhteiseen päätöksentekoon tasa-arvoiselta pohjalta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion arvoja kunnioittaen.

Yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa on välillä perusteltua palata perimmäisten asioiden äärelle. Näin tapahtui vuoden 2019 lokakuussa kun EU:n ulkoasiainneuvosto käsitteli ja hyväksyi päätelmät demokratiasta. Kymmenen vuotta siten neuvosto hyväksyi päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Oli aika päivittää yhteiset kannat.

Vaikka demokratia on monissa maissa vakaalla pohjalla, osassa maista autoritaariset pyrkimykset ovat voimistumassa. Demokratiaa koetellaan ja se kyseenalaistetaan. Tällaista kehitystä olemme nähneet myös perinteisissä läntisissä demokratioissa ja kotimaanosassamme Euroopassa.

EU:n neuvosto totesi haasteina olevan demokraattisten prosessien ja instituutioiden heikentyminen, heikentynyt luottamus instituutioihin ja päättäjiin, kansalaisyhteiskunnan demokraattisen toimintatilan kaventuminen, perusvapauksiin kohdistuvien rikkomusten lisääntyminen ja vaalien manipulointi disinformaatiolla.

Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan demokraattista kehitystä laajalla keinovalikoimalla, joka vastaa ajan haasteisiin. Pidän toimista tärkeimpinä maiden puoluejärjestelmän kehittämistä, riippumatonta tiedonvälitystä, kansalaiskasvatusta ja medialukutaitoa, EU:n ja Etyjin toteuttamaa vaalitarkkailua ja globaaleja kumppanuuksia demokratian tukemiseksi.

Euroopan unionilla on nyt näytönpaikka laittaa sanat teoiksi. Suuri mahdollisuus demokratian kehittämisellä ovat juuri globaalit kumppanuudet, joista EU-komissiossa vastaa Suomen komissaari Jutta Urpilainen. Suomalainen kokemuspohja monipuoluejärjestelmästä ja yhteistyön rakentamisesta tarjoaa hyvän pohjan työlle demokratian vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.

Institutionaalisten ja valtiollisten demokratiatoimijoiden lisäksi tarvitaan käytännön kokemusta ja näkemystä puoluejärjestelmän kehittämisestä. Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestönä Demolla on tärkeä rooli demokratiahankkeiden edistämisessä valituissa kohdemaissa. Puoluerajat ylittävä rakentava yhteistyö tarjoaa esimerkin, kuinka vahvistaa kansalaisten tasa-arvoisia vaikutusmahdollisuuksia oman maansa tulevaisuuden rakentamiseen.

Yksi yhteinen katsomusaine

Opetusministeri Li Andersson on kertonut haluavansa avata kirkkoon kuuluville oikeuden opiskella elämänkatsomustietoa.

Tällä hetkellä kirkkoon kuulumattomat voivat valita uskonnonopetuksen ja et:n välillä. Kirkkoon kuuluvilla ei vastaavaa mahdollisuutta ole.

Elämänkatsomustiedon avaaminen myös kirkkoon kuuluville ei tässä tilanteessa palvele tarkoitustaan. Tarvitaan kaikille yhteinen katsomusaine, joka huomioi uskonnot, kulttuurin ja etiikan. Suomalaisen evankelis-luterilaisen perinteen säilyttäminen ja opettaminen uusille sukupolville on tärkeää. Kulttuurin ymmärtäminen ilman uskonnon tuntemista on vaikeaa.

Tämän hetkinen oppiainejako ei palvele tarkoitustaan. Lisäksi se jaottelee oppilaat epätarkoituksenmukaisesti.

Tällä vaalikaudella on syytä selvittää yhteisen katsomusaineen hyödyt ja haitat. Elämänkatsomustietoa ei pidä avata välimallin ratkaisuna.

Katsomusten kirjo suomalaisessa yhteiskunnassa on laajentunut. Siksi tarvitaan laaja selvitys ja tutkimuspohjaista tietoa. Kaikki eri katsomusaineiden asiantuntijat on saatava mukaan tähän työhön.

Tarvitsemme pienryhmiä

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 2.1.2020

Tarvitsemme pienryhmiä

Yle uutisoi joulukuun puolivälissä, että suurin osa kansanedustajista haluaa erityisluokat takaisin. Tämän seurauksena alkoi joko tai -väittely erityisopetuksesta.

Viime vuosina pienryhmät ovat vähentyneet monessa koulussa. Erityisopetuksen lainsäädäntöä uudistettiin kymmenisen vuotta sitten ilman kaivattuja resursseja. Lain tultua voimaan sanottiin, että erityisopetuksen resurssi siirtyy yleisopetuksen luokkiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Samaan aikaan olisi tarvittu opettajien määrätietoista täydennyskoulutusta.

Kunnissa ja kouluissa tukitoimet oppilaille on järjestetty varsin kirjavilla tavoilla. Osassa suuriakaan kouluja ei ole lainkaan erityis- tai pienryhmiä, vaikka niille olisi tarvetta.

Uudistuksista huolimatta oppilaan tarve pienryhmälle tai samana pysyvälle aikuiselle ei ole kadonnut.

Inkluusion ajatus on hyvä. Opetuksessa se tarkoittaa yhteistä koulua kaikille oppilaille. Opiskelujärjestelyillä pyritään joustavuuteen ja oppilaiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Kuitenkaan erityiskouluista ja -luokista ei ole syytä ehdoin tahdoin pyrkiä eroon.

Käytännön tapoja järjestää koulujen ja luokkien arkea on lukuisia. Se vaatii kuitenkin resursseja. Tarvitsemme myös pienryhmiä, koska oppilaiden tarpeet ovat yksilökohtaisia.

Yksi kaipaa vakautta, omaa pulpettia ja turvallista, samana pysyvää aikuista. Toisella emotionaalinen kuormitus arjessa on niin suurta, että se häiritsee koulupäivästä suoriutumista ikäistensä tavalla. Osa käy erityisopettajan luona vain joitakin tunteja viikossa.

Jokaiselle oppilaalle on taattava oikeus oppia. Mutta onko yhteiskuntamme arvot muuttuneet niin, ettemme voi hyväksyä sitä, että kaikki lapset eivät välttämättä koskaan pääse samalle viivalle kuin muut ikäisensä? Pystymmekö näkemään, että tasa-arvo ei ole kaikille samoja asioita? Sen sijaan tasa-arvo on rakkautta ja kunnioitusta jokaisen lapsen erityisyyttä kohtaan. Joidenkin lasten erityisyys vaatii pienryhmää.

Hallitus on luvannut parannuksia perusopetukseen ensi vuonna käynnistettävällä laatu- ja tasa-arvo-ohjelmalla. Tässä yhteydessä on syytä selvittää kuntien erityisopetuksen tilanne ja pienryhmien tarve. Samalla hallituksen on tehtävä määrätietoisesti työtä lapsiperheiden toimeentulon ja arjen parantamiseksi.

Suomalainen peruskoulu on onnistunut vähentämään eriarvoisuutta ja tasaamaan perhetaustasta juontuvia eroja oppimistuloksissa. Tätä kehitystä on vahvistettava ja tarjottava riittävät resurssit koulutukseen. Opetusryhmien koko on yksi merkittävin keino taata rauha oppimiseen.

Mitä jäi käteen?

Kirjoitus Eurooppalainen Suomi ry:n sivustolla

Mitä jäi käteen?

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on lopuillaan. Viestikapula siirtyy tammikuussa Kroatialle. On aika arvioida, mihin asti tällä puolen vuoden taipaleella pääsimme.

Asetimme kunnianhimoiset tavoitteet. Halusimme vahvistaa oikeusvaltiokehitystä sekä olla kärkijoukossa ilmastotoimien osalta. Samalla korostimme kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Tiesimme jo aloittaessamme, ettei aika tule olemaan helppo. Unioni on ollut murroksessa ei vain brexitin vaan myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan sekä WTO:n toimimattomuuden takia. Samaan aikaan komissio vaihtui eikä uutta lainsäädäntötyötä käytännössä ole tullut.

Tavoitteidemme osalta olemme kuitenkin olleet uranuurtajia. Kroatian on seurattava jalanjälkeämme. Vaikka Puola ei vielä ollut valmis hyväksymään ilmastotavoitteita, olemme tiellä kohti EU:n hiilineutraaliutta vuonna 2050. Samoin oikeusvaltioajattelullemme olemme saaneet laajan tuen. Jäsenvaltiot ovat viimeistään nyt heränneet.

Nyt kun Suomi siirtyy ns. rivijäseneksi, on syytä jatkaa samalla kunnianhimoisella otteella.

Samaa toivon myös Eurooppalaiselta Suomelta. Oma puheenjohtajakauteni päättyy vuoden loppuun. Myös tältä osin on syytä miettiä, mitä näiltä vuosilta jäi käteen. Kun aloitin vuonna 2016, järjestömme oli taloudellisessa ahdingossa ulkoministeri Soinin ohjauksessa tehtyjen leikkausten jälkeen. Kuitenkin toiminnanjohtajan ja järjestön hallituksen kanssa saimme käännettyä nokan jälleen pinnan yläpuolelle. Kiitos kuuluu myös yhteisöjäsenillemme, joiden avulla olemme saaneet järjestettyä mitä hienompia tapahtumia. Yhteistyön voimalla saimme järjestettyä tänä vaalikeväänä Vaadi faktat -kiertueen, joka jatkui puheenjohtajakauden myötä. Tämä koko maan kattanut kiertue osoitti, miten järjestöllemme on tarvetta.

EU ei ole valmis projekti, päinvastoin. Maanosan vakaus sekä talouden ja turvallisuuden kehittäminen vaativat vahvaa unionia. Tarvitsemme mukaan myös uusia jäseniä. Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut on saatava käyntiin. Ranskan sisäpolitiikka ei saa määrittää unionimme tulevaisuutta.

Unionia haastaa suurvaltapolitiikka. Siinä voimme menestyä ainoastaan olemalla vahva sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tämä kaikki edellyttää aktiivista EU-politiikkaa. Eurooppalainen Suomi tarjoaa siihen oivan välineen. Järjestömme on yhteisö niille, joille eurooppalaiset arvot ja Euroopan unioni ovat tärkeitä ja puolustamisen arvoisia asioita.

Jatketaan työtä yhteisten tavoitteidemme eteen.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja toivotan menestystä vuodelle 2020.