Puheet on pidetty – kolmostie saatava kuntoon

Mielipidekirjoitus Ylä-Satakunnassa, julkaistu 29.7.2020

Valtatie kolmella on vakavia puutteita. Tämä tuli jälleen liian karulla tavalla esiin, kun Parkanon Alaskylässä sattui kuolonuhreja vaatinut kolari. Yksi Suomen tärkeimmistä väylistä ei täytä runkotielle asetettuja turvallisuusvaatimuksia.

Kolmostien huono kunto nousi esiin myös taannoisessa Jukka Huikon kirjoituksessa Ylä-Satakunnan sivuilla. Huikko toi esiin aiheellisesti katseiden kääntymisen kansanedustajien puheisiin ja tekoihin.

Pirkanmaalaisena uutena kansanedustajana ja valtatie kolmen eduskuntaverkoston puheenjohtajana ja kolmostien aktiivisena käyttäjänä painotan, että tieto korjaustarpeesta on välittynyt kansanedustajille. Tien korjaamisen osalta aikaa ei ole hukattavissa. Hanketta on ajettu jo pitkään, ymmärrys korjaustarpeesta on jaettu ja suunnitelma parantamisesta on valmis. Rahoitus puuttuu ja tähän on saatava muutos.

Tulen esittämään syksyn ensimmäisessä kolmostien eduskuntaverkoston kokouksessa Vaasan, Satakunnan ja Pirkanmaan vaalipiirien kansanedustajille, että kolmostien remontti, erityisesti Alaskylän mutkien oikaiseminen, nostetaan prioriteettilistan kärkeen. Tulemme käymään neuvottelut liikenneministeri Timo Harakan kanssa.

Naapurien kuulemisesta metsähakkuissa

Mielipidekirjoitus Valkeakosken sanomissa, julkaistu 28.7.2020

Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Sen merkitys on avautunut aivan uudella tavalla kuluneen kevään aikana, kun lähiluonto on tarjonnut käytännössä ainoan mahdollisen paikan arjen ympäristöstä irtautumiseen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Valkeakosken yhdistyksen puheenjohtaja Markku Heritty otti taannoin tämän lehden sivuilla kantaa naapurien kuulemisen puolesta metsähakkuissa. Itse en yhdy kirjoittajan vaateisiin metsähakkuiden saattamisesta naapurikuulemisten alaisuuteen ja julkisesti tiedotettavaksi toimeksi. En myöskään kannusta allekirjoittamaan aiheesta käynnissä olevaa adressia.

Metsäteollisuus on muodostanut Suomen kansantalouden kulmakiven likipitäen läpi historian ja yhä nykyiselläänkin, merkittävä osa viennistämme rakentuu metsäteollisuuden tuotteille. Metsäteollisuus luo työtä ja turvaa tulevaisuuttamme hyvinvointiyhteiskuntana. Puu itsessään on uusiutuva luonnonvara, jonka kiertoaika on eteläisessä Suomessa kuudestakymmenestä kahdeksaankymmeneen vuotta.

Kestävää metsänhoitoa tarvitaan myös tulevaisuudessa, eikä naapurikuulemisten käyttöönotto edistä mielestäni tätä kehitystä millään tavalla. Päinvastoin, pahimmillaan tämä johtaisi tilanteeseen, jossa kestävä metsätalous estettäisiin valitusten tehtailulla. Enkä usko, että täten suojelun kohteeksi päätyisi välttämättä myöskään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät kohteet, vaan rajoitukset saattaisivat nimenomaisesti johtaa aivan tavallisten talousmetsien hakkuukieltoihin.

Ehdotuksen mukaisen toimintamallin käyttöönotto voi johtaa pahimmillaan myös eri osapuolten välisen erimielisyyden kasvuun. On nimittäin ihan ymmärrettävää, että maanomistaja haluaa päättää itse siitä, mitä omaisuudellaan tekee. Toisaalta on tärkeää muistaa, että metsä on eräs tärkeimmistä suomalaisten sijoituskohteista ja sijoitukselle on luonnollista odottaa tuottoa.

Näiden lähtökohtien pohjalta uskon itse siihen, että parhaat tulokset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi saadaan eri osapuolten yhteistyöllä, jonka lähtökohtana on osapuolten vapaaehtoisuus. Hyvänä esimerkkinä tästä on METSO-ohjelma, jossa maanomistajien vapaaehtoisuuden pohjalta tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys Etelä-Suomessa. Erityisen hyvänä piirteenä ohjelmassa on se, että maanomistajille maksetaan metsän suojelusta korvaus puuston arvon perusteella, eli suojeluun on myös taloudellinen kannuste.

Ohjelman myötä saavutetut tulokset ovat olleet hyviä. Kannustankin kaikkia lähimetsien tulevaisuudesta kiinnostuneita tutustumaan ohjelmaan ja vinkkaamaan siitä maanomistajalle. Yhteistyön pohjalta on tässäkin tilanteessa paras ponnistaa. Kun molemmat osapuolet jakavat näkemyksen suojelun tarpeesta, suojelun piiriin kertyy luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytönkin kannalta tärkeimmät kohteet ja muut metsät pysyvät kestävän ja luonnonmukaisen kierron piirissä.

Uudistuksista ja uudistamisen tarpeesta

Mielipidekirjoitus Suomenmaassa 27.7.2020

Tasaisina aikoina kuulee toisinaan puhuttavan siitä, miten hitaasti asiat muuttuvat ja miten tylsää politiikka on. Tätä väitettä ei ole voinut kuluvan kevään tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana esittää. Pelkästään Suomen sisäisellä poliittisella kentällä muutokset ovat olleet massiivisia. Ministerivaihdokset, hallituskriisi, korona, käänteitä ei ole puuttunut. Erinäiset rajalinjat ylittävä kestoaihe on kuitenkin ollut Keskustan tulevaisuus.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vetosi Suomenmaan blogissaan (24.7.) Keskustan uudistuskykyisyyden puolesta. Mielestäni ministeri osuu tässä asian ytimeen. Keskustan on oltava uudistusliike, joka kykenee rohkeasti herättämään keskustelua, uudistamaan ajattelua ja ennen kaikkea tuomaan esiin konkreettisia avauksia. Tulevina vuosina uudistustarpeita on todella paljon. Oman lisänsä listaan tuo korona, joka toisaalta myös korostaa tarvetta uudistusten vauhdittamiselle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on surullisen kuuluisa kokonaisuus, joka käy malliesimerkistä sen osalta, miten hitaasti massiivisia hankkeita käytännössä saadaan aikaan. Vaikka tarpeen tunnustaminen on yhteistä, poliittiset intohimot tuovat toteutukseen oman vaikeusasteensa. Soten varjossa kasvaa liuta uudistuksia, joiden tarpeeseen on herättävä hyvissä ajoin, jotta soten kaltainen vaalikausien mittainen maratonsuoritus saadaan vältettyä.

Ensimmäinen keskeinen uudistamisen kohde on eittämättä työmarkkinamme, jotka ovat yhä monilta osin ainakin Euroopan mittakaavalla tarkastellen jäykimmät. Tilanne ei tässä maailmanajassa ole kestävä. Nykyjärjestelmällä on saatu aikaan suuria ja tärkeitä uudistuksia, joiden merkitystä ei missään nimessä voi vähätellä. Mutta maailma muuttuu ja rakenteiden on muututtava mukana. Jo nykyisessä ja varsinkin tulevassa maailmassa on yhä keinotekoisempaa ajatella työmarkkinoiden puhdasta jakautumista pelkästään työnantajiin ja työntekijöihin ja ennen kaikkea lähestyä työn uudistamista ajatuksella ristiriitaisista eduista.

Globalisaatio, tekoäly, automaatio, digitalisaatio ja ns. Big Datan hyödyntäminen ovat kehityskulkuja, joiden myötä tulevaisuuden työstä tulee hyvin erilaista. Perinteisiä työpaikkoja häviää, uusia syntyy, mutta niiden tekijöiltä vaaditaan uusia taitoja. Pirstaleisuus työuralla lisääntyy ja on todennäköistä, että yhä useampi tulee tekemään työtään yrittäjämäisesti, toimeksiantoperustaisesti. Alustataloudelle on luotava aidosti sujuva ja toimiva lainsäädäntö. Muun muassa siihen nykyinen työmarkkinajärjestelmämme soveltuu äärimmäisen huonosti. Meidän on mahdollistettava joustava sopiminen, työn tarjoaminen ja vastaanotto sekä varmistettava samanaikaisesti eri osapuolten riittävä tietämys. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmäämme on kehitettävä siten, että se soveltuu tähän uuteen joustavaan ja nopeatempoiseen maailmaan.

Työn murrokseen liittyy myös tarve koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen johdolla tähän liittyen on tehty äärimmäisen hyvää työtä jo nyt esimerkiksi aloituspaikkojen lisäyksen myötä, jonka ansiosta kansakunnassa tapahtuu osaamistason nousu. Tämän ohella koulutuspoliittinen selonteko ja korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyön käynnistäminen ovat tärkeitä hankkeita, joiden myötä luodaan pitkäjänteistä perustaa koulutuksen uudistamiselle tulevaisuuden tarpeiden pohjalta.

Näiden ohella tärkeä uudistamisen kohde on sujuvan elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Muuttuva työelämä tarvitsee uudenlaista osaamista omaavia tekijöitä ja vallitseva ajattelutapa, jossa osaamisen päivittämisen perustana on kokonaisen tutkinnon hankkiminen, on vanhentunut. Jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää joustavasti osaamistaan ja tähän korkeakoulutuksen alustamalli on keskeinen väline.

Toisaalta myös peruskoulun puolella uudistamiselle on tulevaisuudessa tarvetta. Nyt on oikea aika luoda toimintatavat, joiden pohjalta kykenemme varmistamaan pienenevistä ikäluokista huolimatta tasa-arvoisen peruskoulutuksen. Peruskoulutuksen uudistamisen tarpeeseen liittyy myös sosiaalipoliittiselta näkökannalta sosiaaliturvan uudistamisen ohella eräs keskeisimmistä kansakuntamme haasteista. Tämä haaste on syrjäytyminen, joka on aina inhimillinen tragedia, mutta myös suuri haaste kansantaloudelle. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää ketään tippumaan kelkasta. Meidän on kyettävä puuttumaan syrjäytymiskehitykseen jo varhaisessa vaiheessa ja varmistettava kaikkien ikäluokan lasten riittävät perustaidot koulupolun varhaisina vuosina. Uskon siihen, että Keskustan esittämä pienten lasten koulu, voisi olla toimiva ratkaisu. Tämän lisäksi tarvitaan toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.

Myöhemmässä vaiheessa syrjäytymiskehitykseen on kyettävä puuttumaan työmarkkinoiden uudistamisen kautta. Työmarkkinoille on luotava joustavat polut, joiden kautta työn syrjään pääsee kiinni myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevat. Tämä on erityinen haaste, kun muistetaan edellä mainitut työelämää muuttavat kehityskulut. Vaara ääripäiden huomattavaan eriytymiseen on ilmeinen, ellei nöhtövillä olevaan kehitykseen puututa ajoissa.

Uudistustarpeista puhuttaessa ei voida ohittaa ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa painetta talouden kestävään kehittämiseen. Tähänkin liittyen toimia tehdään, muun muassa ilmastorahaston pääomittamisen kautta. On kuitenkin selvää, että isoja uudistuksia tarvitaan lisää. Suomen korkeasti koulutettu työvoima luo loistavat edellytykset sille, että voimme olla kärkimaita vihreään talouteen liittyvän teknologian kehittämisessä.

Meidän on tehtävä määrätietoista työtä tki-panostusten nostamisen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön sujuvoittamisen puolesta. Tämän lisäksi on tärkeää, että luomme kannusteet tutkimuslähtöisten spin-off yritysten synnylle ja vahvistamme entisestään start-up ekosysteemin kehittymistä Suomessa. Eräs keskeisistä nousevista aloista on niin kutsuttu power-to-x teknologian kehittäminen, johon liittyvän osaamisen ja yrittäjyyden kasvattaminen on erittäin tärkeää. Tämänkin perustana on sujuva yhteistyö julkishallinnon ja yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden välillä.

Uudistustarpeita siis riittää, mutta niistä on myös uskallettava puhua rohkeasti, konkreettisia avauksia unohtamatta. Edistyksellisen uudistuspuolueen leima ei muodostu itsestään, vaan se vaatii määrätietoista työtä, tarttuvaa viestiä ja toistoa. Mutta tämä on edistysliikkeen tehtävä.

 

 

Miksei siivousalaa ole siivottu?

Blogikirjoitus 5.7.2020 Uusi Suomi

Helsingin Sanomat uutisoi tänään ansiokkaasti monen siivousyrityksen karmivista oloista, joissa työntekijöitä riistetään, palkkoja jätetään maksamatta, heitä uhkaillaan ja kiristetään. Pahimmillaan voidaan puhua ihmiskaupasta, joka on laajaa ja systemaattista. Uhrien haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi.

Uutinen toi esiin vakavia ongelmia, joihin on puututtava.

Tarvitaan kauaskantoisia ja voimakkaita toimia työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien puolesta.

Valvontaviranomaisten keinoja puuttua ongelmiin on vahvistettava. Samoin on tehtävä sanktioiden osalta. Myös poliisin resursseja on lisättävä.

Tällä hetkellä ilmoituksia ei oteta aina vakavasti, tapauksia jätetään tutkimatta ja uhria pompotellaan luukulta toiselle. Kuulostaa suomalaiselta byrokraattiselta yhteiskunnalta.

Ammattiliitot tekevät työehtojen ja -olojen eteen tärkeää työtä, mutta pelkästään heidän panoksensa ei riitä. Lainsäätäjän on kyettävä hoitamaan ongelma yhdessä eri toimijoiden kanssa. Suomessa oikeusturvan pitää koskettaa kaikkia, kuuluipa liittoon tai ei.

Toivon, että yrityksissä ja kunnissa herätään ongelmaan. Meidän on päivitettävä käytännöt, miten väärinkäytöksiin voidaan puuttua julkisissa hankinnoissa. Myös kotikuntiemme sopimukset on tarkastettava ja käännettävä jokainen kivi epäkohtien korjaamiseksi.

Toivon, että jokainen meistä kiinnittää huomiota, keneltä palveluita ostaa.  Meillä pitäisi olla kulttuuri, jossa tukipalveluita suorittavat henkilöt ovat osa työpaikkaa eivätkä vain osa liian pitkää alihankintaketjua.

Suomalaisessa työelämässä pitäisi olla itsestään selvää, että työntekijät uskaltavat puhua väärinkäytöksistä.

Ovaska: Korona-avustukset pirkanmaalaisille kulttuurikohteille enemmän kuin tarpeeseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksia kulttuurikohteille. Avustuksen saajana on useita kohteita Pirkanmaalla. Keskustan tamperelainen kansanedustaja Jouni Ovaska iloitsee myönnetyistä tuista.

”Kulttuurikohteet ovat kärsineet koronaviruspandemia myötä äärimmäisen rankoista tulonmenetyksistä. Nyt myönnetyt tuet tulevat suurten talousongelmien kanssa kamppaileville kulttuuritoimijoille enemmän kuin tarpeeseen”, Ovaska painottaa.

Pirkanmaalaisia tuensaajia ovat muun muassa Tampereen Komediateatteri säätiö, Tampereen Teatteri Oy, Tampereen Työväen Teatteri Oy, Tampereen kaupunginorkesteri, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo ja Tampereen museot.

Hallituksen purkaessa rajoituksia, myös kulttuurikohteet ovat auenneet kesäkuun alusta alkaen. Näissä kohteissa noudatetaan kuitenkin edelleen kokoontumisrajoituksia.

”Kannustan kaikkia käyttämään tämän kesän ajan mahdollisimman paljon kotimaisia palveluita. Talouskriisistä nouseminen on meistä jokaisesta kiinni. Nyt jos koskaan kotimaan matkailua on suosittava”, Ovaska lisää.

Ovaska odottaa, että myös Pyynikin kesäteatterin tilanne otetaan huomioon, kun OKM tekee lisää päätöksiä tuen jakamisesta.

Keskustan Ovaska: Terrorismilainsäädännön tiukentaminen askel oikeaan suuntaan

Terrorismirikosten sääntelyn ajanmukaisuus ja vastaavuutta vertailumaiden sääntelyn kanssa arvioinut työryhmä on antanut mietintönsä terrorismirikosten rangaistavuudesta. Työryhmän mietinnössä ehdotetaan rangaistavuuden laajentamista siihen, että henkilö hoitaa terroristiryhmän terroristisen rikollisen toiminnan kannalta olennaista tehtävää. Mietinnössä terroristiryhmän jäsenyyttä ei kuitenkaan esitetä rangaistavaksi, sillä jäsenyyden todentaminen olisi hankalaa.

Lakivaliokunnan jäsen Jouni Ovaska on tyytyväinen työryhmän mietintöön ja kannattaa esitettyjä laajennuksia.

”Kannatan työryhmän esittämiä laajennuksia. Terrorismiin liittyvää lainsäädäntöä on todellakin syytä tiukentaa. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen”, Ovaska toteaa.

Ovaska painottaa erityisen tärkeinä ehdotettuja laajennuksia, joiden mukaan rangaistavaksi ehdotetaan terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen sekä myös sellaisen julkisen kehottamisen rahoittaminen ja matkustaminen toiseen valtioon sen tekemistä varten.

”Työryhmän ehdottamia laajennuksia on syytä lähteä edistämään mahdollisimman nopeasti. Odotan eduskunnasta lainsäädännön tiukentamiselle laajaa tukea. Kansallisen turvallisuuden edistäminen tulee olla kaikkien agendalla”, Ovaska painottaa.

Korkeakoulujen lisäpaikat nostavat Pirkanmaan vetovoimaa

Mielipidekirjoitus, Tamperelainen 17.06.2020

 

Hallituksen mittavan neljännen lisätalousarvion kautta valtion taloutta elvytetään vahvoilla panostuksilla osaamiseen. Parhaimpana esimerkkinä tästä toimii 124 miljoonan euron lisärahoitus korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Myös Pirkanmaan korkeakoulut saavat tästä potista merkittävän osan, aloituspaikkojen noustessa Tampereen yliopistossa ensi syksynä 190:llä ja Tampereen yliopistossa 180:llä paikalla.

Aloituspaikkojen määrä nousee laajasti eri aloilla. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakouluissa aloituspaikat nousevat sosiaali- ja terveysalalla, tekniikan, liiketalouden sekä maa- ja metsätalouden koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeitä ovat tekniikan ja sote-alan lisäpaikat, sillä näiden alojen tekijöistä Pirkanmaalla on ollut pulaa. Aloituspaikkojen lisäykset tuovat osaltaan parannusta myös tähän tilanteeseen.

Kaikkiaan aloituspaikkojen lisäämiset johtavat merkittävään osaamisen kasvuun lähitulevaisuudessa. Koulutustason nosto vahvistaa Pirkanmaan alueen houkuttelevuutta investointien kohteena myös tulevaisuudessa.

Suomi nousee koronakriisin jälkeisessä maailmassa kestävän kasvun tielle osaamiseen ja sivistykseen panostamalla. Korkeakoulujen aloituspaikat, joita tulee koko Suomeen ovat tästä vahva viesti. Erityisesti koronakriisin jälkeisessä haastavassa taloustilanteessa on erityisen hyvä aika panostaa osaamisen kehittämiseen hankkimalla tutkinto tai päivittämällä omaa osaamista.