Uudistuksista ja uudistamisen tarpeesta

Mielipidekirjoitus Suomenmaassa 27.7.2020

Tasaisina aikoina kuulee toisinaan puhuttavan siitä, miten hitaasti asiat muuttuvat ja miten tylsää politiikka on. Tätä väitettä ei ole voinut kuluvan kevään tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana esittää. Pelkästään Suomen sisäisellä poliittisella kentällä muutokset ovat olleet massiivisia. Ministerivaihdokset, hallituskriisi, korona, käänteitä ei ole puuttunut. Erinäiset rajalinjat ylittävä kestoaihe on kuitenkin ollut Keskustan tulevaisuus.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vetosi Suomenmaan blogissaan (24.7.) Keskustan uudistuskykyisyyden puolesta. Mielestäni ministeri osuu tässä asian ytimeen. Keskustan on oltava uudistusliike, joka kykenee rohkeasti herättämään keskustelua, uudistamaan ajattelua ja ennen kaikkea tuomaan esiin konkreettisia avauksia. Tulevina vuosina uudistustarpeita on todella paljon. Oman lisänsä listaan tuo korona, joka toisaalta myös korostaa tarvetta uudistusten vauhdittamiselle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on surullisen kuuluisa kokonaisuus, joka käy malliesimerkistä sen osalta, miten hitaasti massiivisia hankkeita käytännössä saadaan aikaan. Vaikka tarpeen tunnustaminen on yhteistä, poliittiset intohimot tuovat toteutukseen oman vaikeusasteensa. Soten varjossa kasvaa liuta uudistuksia, joiden tarpeeseen on herättävä hyvissä ajoin, jotta soten kaltainen vaalikausien mittainen maratonsuoritus saadaan vältettyä.

Ensimmäinen keskeinen uudistamisen kohde on eittämättä työmarkkinamme, jotka ovat yhä monilta osin ainakin Euroopan mittakaavalla tarkastellen jäykimmät. Tilanne ei tässä maailmanajassa ole kestävä. Nykyjärjestelmällä on saatu aikaan suuria ja tärkeitä uudistuksia, joiden merkitystä ei missään nimessä voi vähätellä. Mutta maailma muuttuu ja rakenteiden on muututtava mukana. Jo nykyisessä ja varsinkin tulevassa maailmassa on yhä keinotekoisempaa ajatella työmarkkinoiden puhdasta jakautumista pelkästään työnantajiin ja työntekijöihin ja ennen kaikkea lähestyä työn uudistamista ajatuksella ristiriitaisista eduista.

Globalisaatio, tekoäly, automaatio, digitalisaatio ja ns. Big Datan hyödyntäminen ovat kehityskulkuja, joiden myötä tulevaisuuden työstä tulee hyvin erilaista. Perinteisiä työpaikkoja häviää, uusia syntyy, mutta niiden tekijöiltä vaaditaan uusia taitoja. Pirstaleisuus työuralla lisääntyy ja on todennäköistä, että yhä useampi tulee tekemään työtään yrittäjämäisesti, toimeksiantoperustaisesti. Alustataloudelle on luotava aidosti sujuva ja toimiva lainsäädäntö. Muun muassa siihen nykyinen työmarkkinajärjestelmämme soveltuu äärimmäisen huonosti. Meidän on mahdollistettava joustava sopiminen, työn tarjoaminen ja vastaanotto sekä varmistettava samanaikaisesti eri osapuolten riittävä tietämys. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmäämme on kehitettävä siten, että se soveltuu tähän uuteen joustavaan ja nopeatempoiseen maailmaan.

Työn murrokseen liittyy myös tarve koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen johdolla tähän liittyen on tehty äärimmäisen hyvää työtä jo nyt esimerkiksi aloituspaikkojen lisäyksen myötä, jonka ansiosta kansakunnassa tapahtuu osaamistason nousu. Tämän ohella koulutuspoliittinen selonteko ja korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyön käynnistäminen ovat tärkeitä hankkeita, joiden myötä luodaan pitkäjänteistä perustaa koulutuksen uudistamiselle tulevaisuuden tarpeiden pohjalta.

Näiden ohella tärkeä uudistamisen kohde on sujuvan elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Muuttuva työelämä tarvitsee uudenlaista osaamista omaavia tekijöitä ja vallitseva ajattelutapa, jossa osaamisen päivittämisen perustana on kokonaisen tutkinnon hankkiminen, on vanhentunut. Jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää joustavasti osaamistaan ja tähän korkeakoulutuksen alustamalli on keskeinen väline.

Toisaalta myös peruskoulun puolella uudistamiselle on tulevaisuudessa tarvetta. Nyt on oikea aika luoda toimintatavat, joiden pohjalta kykenemme varmistamaan pienenevistä ikäluokista huolimatta tasa-arvoisen peruskoulutuksen. Peruskoulutuksen uudistamisen tarpeeseen liittyy myös sosiaalipoliittiselta näkökannalta sosiaaliturvan uudistamisen ohella eräs keskeisimmistä kansakuntamme haasteista. Tämä haaste on syrjäytyminen, joka on aina inhimillinen tragedia, mutta myös suuri haaste kansantaloudelle. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää ketään tippumaan kelkasta. Meidän on kyettävä puuttumaan syrjäytymiskehitykseen jo varhaisessa vaiheessa ja varmistettava kaikkien ikäluokan lasten riittävät perustaidot koulupolun varhaisina vuosina. Uskon siihen, että Keskustan esittämä pienten lasten koulu, voisi olla toimiva ratkaisu. Tämän lisäksi tarvitaan toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.

Myöhemmässä vaiheessa syrjäytymiskehitykseen on kyettävä puuttumaan työmarkkinoiden uudistamisen kautta. Työmarkkinoille on luotava joustavat polut, joiden kautta työn syrjään pääsee kiinni myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevat. Tämä on erityinen haaste, kun muistetaan edellä mainitut työelämää muuttavat kehityskulut. Vaara ääripäiden huomattavaan eriytymiseen on ilmeinen, ellei nöhtövillä olevaan kehitykseen puututa ajoissa.

Uudistustarpeista puhuttaessa ei voida ohittaa ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa painetta talouden kestävään kehittämiseen. Tähänkin liittyen toimia tehdään, muun muassa ilmastorahaston pääomittamisen kautta. On kuitenkin selvää, että isoja uudistuksia tarvitaan lisää. Suomen korkeasti koulutettu työvoima luo loistavat edellytykset sille, että voimme olla kärkimaita vihreään talouteen liittyvän teknologian kehittämisessä.

Meidän on tehtävä määrätietoista työtä tki-panostusten nostamisen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön sujuvoittamisen puolesta. Tämän lisäksi on tärkeää, että luomme kannusteet tutkimuslähtöisten spin-off yritysten synnylle ja vahvistamme entisestään start-up ekosysteemin kehittymistä Suomessa. Eräs keskeisistä nousevista aloista on niin kutsuttu power-to-x teknologian kehittäminen, johon liittyvän osaamisen ja yrittäjyyden kasvattaminen on erittäin tärkeää. Tämänkin perustana on sujuva yhteistyö julkishallinnon ja yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden välillä.

Uudistustarpeita siis riittää, mutta niistä on myös uskallettava puhua rohkeasti, konkreettisia avauksia unohtamatta. Edistyksellisen uudistuspuolueen leima ei muodostu itsestään, vaan se vaatii määrätietoista työtä, tarttuvaa viestiä ja toistoa. Mutta tämä on edistysliikkeen tehtävä.

 

 

Euroopan unionilla on tärkeä rooli demokratian edistämisessä

Kirjoitukseni Demo Finlandin sivustolla 20.1.2020

Euroopan unionilla on tärkeä rooli demokratian edistämisessä

Euroopan unionilla on käytössään laaja keinovalikoima vaikuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen maailmalla. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa poliittinen dialogi, diplomatian keinot, siviilikriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö. Näiden lisäksi usein jää mainitsematta Euroopan unionin merkittävä rooli demokratian edistämisessä.

EU:n rahoittamien ohjelmien kautta kehitetään uskottavia, läpinäkyviä ja osallistavia vaaliprosesseja, demokraattisia instituutioita ja lainsäädäntöä, kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia ja ihmisoikeuksia.

EU:n tekemän ohjelmatyön kautta tuetaan pitkäjänteisesti kansallisia uudistuksia ja demokraattisten instituutioiden rakentamista, syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien voimaannuttamista ja rohkaistaan poliittiseen moninaisuuteen. Demokratian ytimessä on erilaisten aatteellisten virtauksien ja eri kansalaisryhmien osallistumisen mahdollistaminen yhteiseen päätöksentekoon tasa-arvoiselta pohjalta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion arvoja kunnioittaen.

Yhteiskunnallisessa toiminnassa ja keskustelussa on välillä perusteltua palata perimmäisten asioiden äärelle. Näin tapahtui vuoden 2019 lokakuussa kun EU:n ulkoasiainneuvosto käsitteli ja hyväksyi päätelmät demokratiasta. Kymmenen vuotta siten neuvosto hyväksyi päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Oli aika päivittää yhteiset kannat.

Vaikka demokratia on monissa maissa vakaalla pohjalla, osassa maista autoritaariset pyrkimykset ovat voimistumassa. Demokratiaa koetellaan ja se kyseenalaistetaan. Tällaista kehitystä olemme nähneet myös perinteisissä läntisissä demokratioissa ja kotimaanosassamme Euroopassa.

EU:n neuvosto totesi haasteina olevan demokraattisten prosessien ja instituutioiden heikentyminen, heikentynyt luottamus instituutioihin ja päättäjiin, kansalaisyhteiskunnan demokraattisen toimintatilan kaventuminen, perusvapauksiin kohdistuvien rikkomusten lisääntyminen ja vaalien manipulointi disinformaatiolla.

Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan demokraattista kehitystä laajalla keinovalikoimalla, joka vastaa ajan haasteisiin. Pidän toimista tärkeimpinä maiden puoluejärjestelmän kehittämistä, riippumatonta tiedonvälitystä, kansalaiskasvatusta ja medialukutaitoa, EU:n ja Etyjin toteuttamaa vaalitarkkailua ja globaaleja kumppanuuksia demokratian tukemiseksi.

Euroopan unionilla on nyt näytönpaikka laittaa sanat teoiksi. Suuri mahdollisuus demokratian kehittämisellä ovat juuri globaalit kumppanuudet, joista EU-komissiossa vastaa Suomen komissaari Jutta Urpilainen. Suomalainen kokemuspohja monipuoluejärjestelmästä ja yhteistyön rakentamisesta tarjoaa hyvän pohjan työlle demokratian vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti.

Institutionaalisten ja valtiollisten demokratiatoimijoiden lisäksi tarvitaan käytännön kokemusta ja näkemystä puoluejärjestelmän kehittämisestä. Eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestönä Demolla on tärkeä rooli demokratiahankkeiden edistämisessä valituissa kohdemaissa. Puoluerajat ylittävä rakentava yhteistyö tarjoaa esimerkin, kuinka vahvistaa kansalaisten tasa-arvoisia vaikutusmahdollisuuksia oman maansa tulevaisuuden rakentamiseen.

Mitä jäi käteen?

Kirjoitus Eurooppalainen Suomi ry:n sivustolla

Mitä jäi käteen?

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on lopuillaan. Viestikapula siirtyy tammikuussa Kroatialle. On aika arvioida, mihin asti tällä puolen vuoden taipaleella pääsimme.

Asetimme kunnianhimoiset tavoitteet. Halusimme vahvistaa oikeusvaltiokehitystä sekä olla kärkijoukossa ilmastotoimien osalta. Samalla korostimme kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Tiesimme jo aloittaessamme, ettei aika tule olemaan helppo. Unioni on ollut murroksessa ei vain brexitin vaan myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan sekä WTO:n toimimattomuuden takia. Samaan aikaan komissio vaihtui eikä uutta lainsäädäntötyötä käytännössä ole tullut.

Tavoitteidemme osalta olemme kuitenkin olleet uranuurtajia. Kroatian on seurattava jalanjälkeämme. Vaikka Puola ei vielä ollut valmis hyväksymään ilmastotavoitteita, olemme tiellä kohti EU:n hiilineutraaliutta vuonna 2050. Samoin oikeusvaltioajattelullemme olemme saaneet laajan tuen. Jäsenvaltiot ovat viimeistään nyt heränneet.

Nyt kun Suomi siirtyy ns. rivijäseneksi, on syytä jatkaa samalla kunnianhimoisella otteella.

Samaa toivon myös Eurooppalaiselta Suomelta. Oma puheenjohtajakauteni päättyy vuoden loppuun. Myös tältä osin on syytä miettiä, mitä näiltä vuosilta jäi käteen. Kun aloitin vuonna 2016, järjestömme oli taloudellisessa ahdingossa ulkoministeri Soinin ohjauksessa tehtyjen leikkausten jälkeen. Kuitenkin toiminnanjohtajan ja järjestön hallituksen kanssa saimme käännettyä nokan jälleen pinnan yläpuolelle. Kiitos kuuluu myös yhteisöjäsenillemme, joiden avulla olemme saaneet järjestettyä mitä hienompia tapahtumia. Yhteistyön voimalla saimme järjestettyä tänä vaalikeväänä Vaadi faktat -kiertueen, joka jatkui puheenjohtajakauden myötä. Tämä koko maan kattanut kiertue osoitti, miten järjestöllemme on tarvetta.

EU ei ole valmis projekti, päinvastoin. Maanosan vakaus sekä talouden ja turvallisuuden kehittäminen vaativat vahvaa unionia. Tarvitsemme mukaan myös uusia jäseniä. Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut on saatava käyntiin. Ranskan sisäpolitiikka ei saa määrittää unionimme tulevaisuutta.

Unionia haastaa suurvaltapolitiikka. Siinä voimme menestyä ainoastaan olemalla vahva sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tämä kaikki edellyttää aktiivista EU-politiikkaa. Eurooppalainen Suomi tarjoaa siihen oivan välineen. Järjestömme on yhteisö niille, joille eurooppalaiset arvot ja Euroopan unioni ovat tärkeitä ja puolustamisen arvoisia asioita.

Jatketaan työtä yhteisten tavoitteidemme eteen.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja toivotan menestystä vuodelle 2020.