Uudistuksista ja uudistamisen tarpeesta

Mielipidekirjoitus Suomenmaassa 27.7.2020

Tasaisina aikoina kuulee toisinaan puhuttavan siitä, miten hitaasti asiat muuttuvat ja miten tylsää politiikka on. Tätä väitettä ei ole voinut kuluvan kevään tai oikeastaan viimeisen vuoden aikana esittää. Pelkästään Suomen sisäisellä poliittisella kentällä muutokset ovat olleet massiivisia. Ministerivaihdokset, hallituskriisi, korona, käänteitä ei ole puuttunut. Erinäiset rajalinjat ylittävä kestoaihe on kuitenkin ollut Keskustan tulevaisuus.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vetosi Suomenmaan blogissaan (24.7.) Keskustan uudistuskykyisyyden puolesta. Mielestäni ministeri osuu tässä asian ytimeen. Keskustan on oltava uudistusliike, joka kykenee rohkeasti herättämään keskustelua, uudistamaan ajattelua ja ennen kaikkea tuomaan esiin konkreettisia avauksia. Tulevina vuosina uudistustarpeita on todella paljon. Oman lisänsä listaan tuo korona, joka toisaalta myös korostaa tarvetta uudistusten vauhdittamiselle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on surullisen kuuluisa kokonaisuus, joka käy malliesimerkistä sen osalta, miten hitaasti massiivisia hankkeita käytännössä saadaan aikaan. Vaikka tarpeen tunnustaminen on yhteistä, poliittiset intohimot tuovat toteutukseen oman vaikeusasteensa. Soten varjossa kasvaa liuta uudistuksia, joiden tarpeeseen on herättävä hyvissä ajoin, jotta soten kaltainen vaalikausien mittainen maratonsuoritus saadaan vältettyä.

Ensimmäinen keskeinen uudistamisen kohde on eittämättä työmarkkinamme, jotka ovat yhä monilta osin ainakin Euroopan mittakaavalla tarkastellen jäykimmät. Tilanne ei tässä maailmanajassa ole kestävä. Nykyjärjestelmällä on saatu aikaan suuria ja tärkeitä uudistuksia, joiden merkitystä ei missään nimessä voi vähätellä. Mutta maailma muuttuu ja rakenteiden on muututtava mukana. Jo nykyisessä ja varsinkin tulevassa maailmassa on yhä keinotekoisempaa ajatella työmarkkinoiden puhdasta jakautumista pelkästään työnantajiin ja työntekijöihin ja ennen kaikkea lähestyä työn uudistamista ajatuksella ristiriitaisista eduista.

Globalisaatio, tekoäly, automaatio, digitalisaatio ja ns. Big Datan hyödyntäminen ovat kehityskulkuja, joiden myötä tulevaisuuden työstä tulee hyvin erilaista. Perinteisiä työpaikkoja häviää, uusia syntyy, mutta niiden tekijöiltä vaaditaan uusia taitoja. Pirstaleisuus työuralla lisääntyy ja on todennäköistä, että yhä useampi tulee tekemään työtään yrittäjämäisesti, toimeksiantoperustaisesti. Alustataloudelle on luotava aidosti sujuva ja toimiva lainsäädäntö. Muun muassa siihen nykyinen työmarkkinajärjestelmämme soveltuu äärimmäisen huonosti. Meidän on mahdollistettava joustava sopiminen, työn tarjoaminen ja vastaanotto sekä varmistettava samanaikaisesti eri osapuolten riittävä tietämys. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmäämme on kehitettävä siten, että se soveltuu tähän uuteen joustavaan ja nopeatempoiseen maailmaan.

Työn murrokseen liittyy myös tarve koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen johdolla tähän liittyen on tehty äärimmäisen hyvää työtä jo nyt esimerkiksi aloituspaikkojen lisäyksen myötä, jonka ansiosta kansakunnassa tapahtuu osaamistason nousu. Tämän ohella koulutuspoliittinen selonteko ja korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyön käynnistäminen ovat tärkeitä hankkeita, joiden myötä luodaan pitkäjänteistä perustaa koulutuksen uudistamiselle tulevaisuuden tarpeiden pohjalta.

Näiden ohella tärkeä uudistamisen kohde on sujuvan elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Muuttuva työelämä tarvitsee uudenlaista osaamista omaavia tekijöitä ja vallitseva ajattelutapa, jossa osaamisen päivittämisen perustana on kokonaisen tutkinnon hankkiminen, on vanhentunut. Jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää joustavasti osaamistaan ja tähän korkeakoulutuksen alustamalli on keskeinen väline.

Toisaalta myös peruskoulun puolella uudistamiselle on tulevaisuudessa tarvetta. Nyt on oikea aika luoda toimintatavat, joiden pohjalta kykenemme varmistamaan pienenevistä ikäluokista huolimatta tasa-arvoisen peruskoulutuksen. Peruskoulutuksen uudistamisen tarpeeseen liittyy myös sosiaalipoliittiselta näkökannalta sosiaaliturvan uudistamisen ohella eräs keskeisimmistä kansakuntamme haasteista. Tämä haaste on syrjäytyminen, joka on aina inhimillinen tragedia, mutta myös suuri haaste kansantaloudelle. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää ketään tippumaan kelkasta. Meidän on kyettävä puuttumaan syrjäytymiskehitykseen jo varhaisessa vaiheessa ja varmistettava kaikkien ikäluokan lasten riittävät perustaidot koulupolun varhaisina vuosina. Uskon siihen, että Keskustan esittämä pienten lasten koulu, voisi olla toimiva ratkaisu. Tämän lisäksi tarvitaan toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämistä.

Myöhemmässä vaiheessa syrjäytymiskehitykseen on kyettävä puuttumaan työmarkkinoiden uudistamisen kautta. Työmarkkinoille on luotava joustavat polut, joiden kautta työn syrjään pääsee kiinni myös heikommassa työmarkkina-asemassa olevat. Tämä on erityinen haaste, kun muistetaan edellä mainitut työelämää muuttavat kehityskulut. Vaara ääripäiden huomattavaan eriytymiseen on ilmeinen, ellei nöhtövillä olevaan kehitykseen puututa ajoissa.

Uudistustarpeista puhuttaessa ei voida ohittaa ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa painetta talouden kestävään kehittämiseen. Tähänkin liittyen toimia tehdään, muun muassa ilmastorahaston pääomittamisen kautta. On kuitenkin selvää, että isoja uudistuksia tarvitaan lisää. Suomen korkeasti koulutettu työvoima luo loistavat edellytykset sille, että voimme olla kärkimaita vihreään talouteen liittyvän teknologian kehittämisessä.

Meidän on tehtävä määrätietoista työtä tki-panostusten nostamisen sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön sujuvoittamisen puolesta. Tämän lisäksi on tärkeää, että luomme kannusteet tutkimuslähtöisten spin-off yritysten synnylle ja vahvistamme entisestään start-up ekosysteemin kehittymistä Suomessa. Eräs keskeisistä nousevista aloista on niin kutsuttu power-to-x teknologian kehittäminen, johon liittyvän osaamisen ja yrittäjyyden kasvattaminen on erittäin tärkeää. Tämänkin perustana on sujuva yhteistyö julkishallinnon ja yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden välillä.

Uudistustarpeita siis riittää, mutta niistä on myös uskallettava puhua rohkeasti, konkreettisia avauksia unohtamatta. Edistyksellisen uudistuspuolueen leima ei muodostu itsestään, vaan se vaatii määrätietoista työtä, tarttuvaa viestiä ja toistoa. Mutta tämä on edistysliikkeen tehtävä.

 

 

Hoivaköyhyys puhututti valtuustoa

– Hoivaköyhyys ei edes sanana sopinut Köyhyystyöryhmän raporttiin,
ihmetteli Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska.

Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan sitä, että palvelujen tarvitsija ei saa
tarvitsemaansa palvelua. Nyt on valtakunnan agendalla vanhustenhuolto ja
ikäihmisten hoito ja hoiva. Kaikki puolueet tuntuvat olevan asian takana
ja vaativat sen parantamista.

– Kotiin annettavien palvelujen saatavuus korostuu, kun halutaan
ikäihmisten asuvan yhä pidempään kotona, muistuttaa Ovaska.

Henkilöstön ammattitaito, saatavuus ja riittävyys ovat merkittäviä
tekijöitä palvelujen laadussa. Työntekijöiden työhyvintointi kiireisessä
työtahdissa  vaatii tarkastelua.

– Hoito- ja hoivatyössä ei riitä pelkät kädet. Tarvitaan sydäntä ja
päätä, sanooa Ovaska.

Lapsiperheiden köyhyyteen tulee Tampereella panostaa enemmän.

Tampereen valtuusto käsitteli kokouksessaan Köyhyystyöryhmän raporttia
tänään. Useissa puheenvuoroissa korostettiin asiakirjan olevan tärkein.

Lisätietoja antavat:
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska
ja
Köyhyystyöryhmän jäsen Raija Moilanen