Diabetesliiton mukaan säästäisimme jopa 26 miljoonaa euroa vuodessa, jos puolet vuosittaisista tyypin 2 diabetesdiagnooseista pystyttäisiin siirtämään vuodella eteenpäin. Se on merkittävä summa pienen maan taloudessa. Suomessa ykköstyypin diabeetikoita on 50 000 ja kakkostyypin diabeetikoita jo 300 000. Lisäksi 150 000 ihmistä sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Diabetesliitto muistuttaa myös, että huonosti hoidettu diabetes johtaa kalliisiin ja elämänlaatua heikentäviin lisäsairauksiin. ”Hoitotarvikkeiden saatavuus, uusien hoitomenetelmien käyttöönotto ja tarvikkeiden laadun varmistaminen ovat oleellisen tärkeitä diabeteksen hoidon onnistumiselle,” liiton vaaliteeseissä painotetaan.
Terveysalan asiantuntijat puhuvat diabeteksen yhteydessä yleensä aina ennaltaehkäisevästä hoidosta. Kakkostyypin diabeteksen puhkeamista voi parhaiten välttää terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla.
Kakkostyypin diabeteksen räjähdysmäisesti lisääntyessä on aiheellista kysyä, miten voisimme tukea kaikenlaisista perheistä tulevien lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja? Usein liikunnalliset vanhemmat ohjaavat lapsiaan liikunnallisiin harrastuksiin. Osa lapsista oppii terveyttä tukevan elämäntavan harrastuksissa, mutta kaikilla perheillä ei ole varaa kalliisiin harrastuskuluihin.
Perheen taloudellinen tilanne ei saa olla syy siihen, että lapsi jää ilman liikuntaharrastusta. Siksi kaupungeissa ja kunnissa tarvitaan lisää höntsykulttuuria ja harrastusseuroja, joissa kilpailu ja kalliit välineet eivät ole pääasia. Pääasian tulee olla liikunnan riemu ja siinä sivussa kasvaminen terveellisiin elämäntapoihin. Myös koulujen kerhotoimintaan panostamalla saadaan lisää liikuntaharrastuksia lapsille ja nuorille.
Terveellisiin elämäntapoihin kannustamisen tulisi olla järjestelmällistä. Mitä useampi aikuinen säästyy kakkostyypin diabetekselta, sitä enemmän meillä on hyvinvoivia ja työkykyisiä kansalaisia.
Julkaistu Aamulehdessä 20.3.2019