Euroopan unioni on sisäpolitiikkaa, mitä Suomessa ei aina muisteta. Sen vuoksi eduskuntavaaleissa ja heti perään tulevissa eurovaaleissa on kyse myös Euroopasta ja yhteisistä asioista, joista päätämme koko Euroopan hyväksi. On laskettu, että jopa 80 % eduskunnan lainsäädännöstä on EU-peräistä, eli ensin neuvoteltu Brysselissä ja vasta sen jälkeen Helsingissä.
Yhteisellä EU-budjetilla on myös alueellisia vaikutuksista, esimerkiksi sen suhteen, paljonko yhteisestä EU-budjetista saadaan rahaa vaikka Länsi-Suomen alueelle. Sillä rahalla on saatu aikaiseksi monia hankkeita työllistymisen ja infran rakentamisen osalta. ESR-rahoituksen avulla Suomi on saanut myös esimerkiksi espanjalaisia hammaslääkäreitä paikkaamaan hampaiden lisäksi lääkäripulaa ja lyhentämään jonoja eri puolilla Suomea.
Tänä keväänä EU on hakenut asemaansa mahdollisesti pian unionin jättävään Isoon-Britanniaan. Kansalaisille tämä on mahdollisesti näyttäytynyt kuitenkin Pikku-Englannin ja hämmentyneen Unionin välisenä uudelleen asemoitumisena. Tämän teatterin taustalla EU on kuitenkin vahva ja voi hyvin kaikista haasteita huolimatta. Kotimaankin vaalikentillä kuultua vaatimusta erotella työvoiman vapaa liikkuvuus muista sisämarkkinoiden vapaan liikkuvuuden säännöksistä on kuitenkin pelkkää populismia. Tämä ei ole mahdollista ilman, että unioni avaisi perussopimuksen uusille neuvotteluille (seuraava Lissabonin sopimus). Tähän eivät kenenkään rahkeet riitä. Brexit on myös mahdollisuus. Moni yritys tuottaa varaosansa alihankintana Brittein saarilla. Tätä alihankintaketjua pitää saada houkuteltua myös Pirkanmaalle ja tässä investointihoukuttelussa tarvitaan kaikkien asianosaisten aktiivisuutta. Hollanti, Irlanti ja Ruotsi ovat tässä olleet jo hyvin liikkeellä, toki osittain maantieteellisen läheisyytensä vuoksi. Esimerkiksi Volvon alinhankinta on pitkälti juuri Briteissä.
Suomen lähestyvän EU-puheenjohtajuuden osalta uudella hallituksella on saman tien kädet täynnä Eurooppaa. Pitää kuitenkin muistaa, että puheenjohtajamaa ei juurikaan omia asioitaan edistä vaan toimii hiljaisena sovittelijana. EU-agendaan vaikuttamisessa tarvitaan täten muita yhteiskunnallisia toimijoita, jotka voivat puheenjohtajan tukena edistää myös Suomen etua.
Yksi tällainen aihe on tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoitus, jonka pottia taantuvassa taloudessa tulee kasvattaa. Ilmastoahdistukseen ja digitalisaation haasteisiin voidaan vastata juuri EU-budjetilla ja sen tarkemmalla kohdistamisella oikeanlaisiin toimiin. Meidän tehtävä päättäjinä on vastata tähän ahdinkoon oikeanlaisilla ja oikeanaikaisilla päätöksillä.