Mitä jäi käteen?

18.12.2019

|

Kirjoitus Eurooppalainen Suomi ry:n sivustolla

Mitä jäi käteen?

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on lopuillaan. Viestikapula siirtyy tammikuussa Kroatialle. On aika arvioida, mihin asti tällä puolen vuoden taipaleella pääsimme.

Asetimme kunnianhimoiset tavoitteet. Halusimme vahvistaa oikeusvaltiokehitystä sekä olla kärkijoukossa ilmastotoimien osalta. Samalla korostimme kilpailukykyä ja turvallisuutta.

Tiesimme jo aloittaessamme, ettei aika tule olemaan helppo. Unioni on ollut murroksessa ei vain brexitin vaan myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan sekä WTO:n toimimattomuuden takia. Samaan aikaan komissio vaihtui eikä uutta lainsäädäntötyötä käytännössä ole tullut.

Tavoitteidemme osalta olemme kuitenkin olleet uranuurtajia. Kroatian on seurattava jalanjälkeämme. Vaikka Puola ei vielä ollut valmis hyväksymään ilmastotavoitteita, olemme tiellä kohti EU:n hiilineutraaliutta vuonna 2050. Samoin oikeusvaltioajattelullemme olemme saaneet laajan tuen. Jäsenvaltiot ovat viimeistään nyt heränneet.

Nyt kun Suomi siirtyy ns. rivijäseneksi, on syytä jatkaa samalla kunnianhimoisella otteella.

Samaa toivon myös Eurooppalaiselta Suomelta. Oma puheenjohtajakauteni päättyy vuoden loppuun. Myös tältä osin on syytä miettiä, mitä näiltä vuosilta jäi käteen. Kun aloitin vuonna 2016, järjestömme oli taloudellisessa ahdingossa ulkoministeri Soinin ohjauksessa tehtyjen leikkausten jälkeen. Kuitenkin toiminnanjohtajan ja järjestön hallituksen kanssa saimme käännettyä nokan jälleen pinnan yläpuolelle. Kiitos kuuluu myös yhteisöjäsenillemme, joiden avulla olemme saaneet järjestettyä mitä hienompia tapahtumia. Yhteistyön voimalla saimme järjestettyä tänä vaalikeväänä Vaadi faktat -kiertueen, joka jatkui puheenjohtajakauden myötä. Tämä koko maan kattanut kiertue osoitti, miten järjestöllemme on tarvetta.

EU ei ole valmis projekti, päinvastoin. Maanosan vakaus sekä talouden ja turvallisuuden kehittäminen vaativat vahvaa unionia. Tarvitsemme mukaan myös uusia jäseniä. Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut on saatava käyntiin. Ranskan sisäpolitiikka ei saa määrittää unionimme tulevaisuutta.

Unionia haastaa suurvaltapolitiikka. Siinä voimme menestyä ainoastaan olemalla vahva sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Tämä kaikki edellyttää aktiivista EU-politiikkaa. Eurooppalainen Suomi tarjoaa siihen oivan välineen. Järjestömme on yhteisö niille, joille eurooppalaiset arvot ja Euroopan unioni ovat tärkeitä ja puolustamisen arvoisia asioita.

Jatketaan työtä yhteisten tavoitteidemme eteen.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja toivotan menestystä vuodelle 2020.