Suuri valiokunta järjesti osana Turun Eurooppa-foorumia valiokunnan julkisen kuuleminen. Tilaisuudessa Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsenet pitivät linjapuheensa unionin tulevaisuuden suunnasta.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska käsitteli omassa puheenvuorossaan unionin roolia ulkopolitiikan toimijana.
- Kiristyvän suurvaltakilpailun oloissa unioni ei saa jäädä pelkästään lausunnonantajaksi tai paheksujaksi, pitää myös toimia, Ovaska painotti.
Ovaska toi esiin myös tarpeen konkreettisille kehitysesityksille.
- Jos arvostelemme unionia heikoksi, pitää myös kyetä osoittamaan, miten asioita pitäisi parantaa, Ovaska totesi.
Hän nosti puheessaan esille kolme esimerkkiä, joilla toivoisi unionin vahvistavan rooliaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Näistä ensimmäinen oli Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja ei ole käytetty, vaikka niille olisi käyttöä erilaisissa kriisitilanteissa.
- Rahoitus on ollut yksi syy. Nopean toiminnan joukkojen käytettävyyttä olisi parannettava sopimalla niiden rahoittamisesta EU:n yhteisistä varoista. Nopeaa toimintaa ja valmiutta tarvittaisiin esimerkiksi turvaamaan evakuointia erilaisissa kriisitilanteissa. Tästähän keskusteltiin 15 vuotta sitten, kun joukkoja perustettiin. Tarve olisi ollut ilmeinen Afganistanissa. Toisaalta nykysäännöillä päätöksenteko olisi vienyt liikaa aikaa, Ovaska linjasi
Parlamentaarisen kriisinhallintakomitean varapuheenjohtajanakin toiminut Ovaska haluaisi edistää myös unionin osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Hänen mukaansa tämä liittyy yhteen myös kansallisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan Suomi haluaa jatkaa aktiivista ja monipuolista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.
- Mielestäni meidän on kyettävä hyödyntämään Euroopan unionia entistä enemmän. Olemme täysivaltainen yhteisön jäsen, ja sen pitää myös näkyä ja kuulua. Yhteistyö EU-tasolla ja monipuolinen osallistuminen EU:n kriisinhallintatoimiin ovat mahdollisuuksia, joita ei ole vielä täysimääräisesti ulosmitattu. Kun toimintaympäristö ja vaatimukset koventuvat, vaaditaan meiltä ja muilta monipuolista osaamista. Esimerkiksi hybridivaikuttaminen ja kyberuhkat ovat alueita, jotka vaativat koulutusta ja varautumista, Ovaska totesi.
Viimeisenä seikkana Ovaska nosti esiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän päätöksenteon, joka on hänen mukaansa tässä hetkessä unionin akilleen kantapää. Ratkaisuksi Ovaska esittää harkiten lisättyä määräenemmistöpäätöksentekoa.
- Nykyoloissa päätöksenteko on usein liian hidasta ja kompromissien vesittämää. Sellainen syö uskottavuutta. Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on harkiten lisättävä määräenemmistöpäätöksentekoa, Ovaska korosti.