Suomen talous vaatii yrityksiä ja osaamistason nostoa

22.3.2023

|

Suomen valtio on velkaantunut yli kymmenen viime vuoden aikana reippaasti. Taustalla olevia syitä ovat mm. väestön ikääntyminen ja taloutta koetelleet kriisit – viimeisimpinä koronapandemia ja Venäjän Ukrainassa aloittama sota. Valtiovarainministeriön mukaan sopeutustarve kahdelle seuraavalle vaalikaudelle on yhteensä 9 miljardia euroa. Sopeutus tarkoittaa, että joko valtion menoja on pienennettävä tai sen tuloja kasvatettava, tai molempia näitä yhdessä.

Keskustalle pääosa ratkaisua on talouden uudistaminen, kasvu ja työpaikat sekä tuottavuuden parantaminen eli valtion tulojen kasvattaminen. Kasvun luomiseen tarvitaan ennen kaikkea yrittäjyyttä. Yritykset ovat Suomen talouden selkäranka. Yrittäjyyteen kannustamiseksi keskusta ei seuraavallakaan vaalikaudella hyväksy yrittäjien verotuksen kiristämistä. Vasemmiston ehdottamat monet uudet yrityksiin kohdistuvat verot eivät auta taloutta kasvuun. Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava muutenkin. Lainsäädännön on oltava ennakoitavaa ja esimerkiksi lupaprosessien sujuvia.

Osaaminen, teknologian hyödyntäminen ja näistä seurannut työn tuottavuuden kasvu ovat mahdollistaneet hyvinvointimme. Tämän päivän nuorilla on kuitenkin ensimmäistä kertaa historiassamme vanhempiaan heikompi koulutus. Tähän emme voi tyytyä.

Lähtökohdista riippumatta jokaisen on jatkossakin voitava kasvaa täyteen potentiaaliin – käden taitojen huippuosaajaksi tai tohtoriksi asti. Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu. Opiskelupaikkoja korkeakouluihin on lisättävä eri puolilla Suomea erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa työvoimasta. 2020-luvulla peruskoulun aloittavien ikäluokkien, jotka siirtyvät työelämään 2030-luvulla, tulee olla maailman koulutetuimpia, tavoitteena että yli puolet ikäluokasta on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Osaamistason nostolla vastataan yritysten koko ajan kasvavaan pulaan osaavasta työvoimasta. Pelkästään omin voimin emme kuitenkaan pärjää vaan osaajia tarvitaan väistämättä myös muualta. Työperäistä ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa onkin lisättävä.

Jos yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja talouden kasvuun saadaan sitä kautta vauhtia, tarve kipeisiin säästöihin tai yhtä kipeisiin veronkorotuksiin pienenee. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa emme voi poissulkea näitäkään keinoja talouden sopeutuksessa. Katseen on kuitenkin oltava eteenpäin ja aktiiviseen kasvun luomiseen. Siksi pääosa ratkaisua ovat yritykset ja niiden osaava työvoima.