Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Luku on pysäyttävä. Syöpä on kansantauti. Uusia tapauksia on vuosittain yli 35 000 ja syöpäkuolemia yli 13 000. Vuonna 2020 erilaiset kasvaimet olivat työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy ja toiseksi yleisin kuolinsyy kaikkien suomalaisten keskuudessa.
Syövänhoito on murroksessa. Sekä Suomessa että maailmalla tehdään jatkuvasti uusia löytyjä syöpätutkimuksen saralla. Yhä useampi syöpään sairastunut voi selvitä taudista, jos diagnostiikka, hoito ja lääkitys kaikki toimivat optimaalisella tavalla.
Olemme tottuneet siihen, että Suomi on maailman kärkimaita syövänhoidossa. Vaikka näin monilta osin onkin, useiden syöpien kohdalla olemme jäämässä jälkeen muista pohjoismaista. Samoin syövän varhaisessa toteamisessa on ongelmia eivätkä tehokkaimmat hoidot ole kaikkien sairastuneiden saatavilla.
Myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve ylittää sille varatut resurssit. Tilanne on kestämätön. Emme voi rakentaa yhteiskuntaa, jossa sairastumisen lisäksi potilaan on pelättävä kuolemaa. Hyvään elämään kuuluu myös hyvä kuolema.
Yksi politiikan keskeisimmistä tehtävistä on luoda toivoa. Konkreettinen keino tähän on luoda tulevalla hallituskaudella kansallinen syövänhoidon strategia, jossa pyritään vähentämään syöpään sairastumista ja kuolemia, yhtenäistämään syövän diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Strategian tavoitteena on oltava syöpäpotilaiden elämänlaadun kokonaisvaltainen parantaminen. Kansallisen syöpästrategian merkitys on myös suuri potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta – vakavasti sairastuneen on saatava parasta hoitoa asuinpaikasta riippumatta.
Heti tulevan hallituskauden alussa on aloitettava työ kansallisen syöpästrategian laatimiseksi. Syöpäpotilaat eivät voi enää odottaa.