Suomesta on tulossa datan banaanivaltio?

Keskustan Jouni Ovaska ja Mikko Savola datakeskuksista: Suomesta on tulossa datan banaanivaltio?

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) vaativat järkiperusteista ja yhtenäistä linjaa koskien Suomeen kohdistuvia datakeskusinvestointeja.

Suomeen on viime vuosina kohdistunut kasvavaa kiinnostusta datakeskusten sijoittamispaikkana. Kehitys linkittyy vahvasti globaaliin datatalouteen, jossa infrastruktuurin, kuten datakeskusten, rooli on keskeinen.

Ovaska ja Savola vieroksuvat vallitsevaa juupas-eipäs keskustelua niin hallituksen sisällä kuin laajemminkin. Ilmiöön sisältyy monia ristikkäisiä näkökulmia, jotka vaativat harkittua kokonaisarviointia – ei pelkkää investointien toivottamista tervetulleeksi tai torjumista yksittäisten epäilyjen varassa.

Ovaska ja Savola korostavat, että datatalouden kehittämisessä painopiste ei voi olla pelkässä fyysisessä infrastruktuurissa, kuten serverihalleissa. Suomen tavoitteena tulee olla datatalouden jalostusarvon kasvattaminen. Hallituksen puoliväliriihen kirjaukset ovat olleet tässä suhteessa varovaisia.

• Nyt on kyse myös tavallisten suomalaisten arjesta. Pahimmillaan holtiton datakeskusten sijoittaminen johtaa sähkön saatavuuden heikentymiseen ja hinnan nousuun ja suomalaisten arjen kallistumiseen. Tämän rinnalla kalpenee keskustelu kohtuuttomista bensan hinnoista, Jouni Ovaska kommentoi.

• Nyt tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät suomalaisen datatalouden omavaraisuutta ja strategista riippumattomuutta. Millä tavoin sijoittuvat datakeskukset tukevat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan tai miten ne luovat osaamista, työpaikkoja ja kasvollista omistajuutta alueellisesti, Ovaska kysyy.

Datakeskukset ovat tunnetusti suurkuluttajia niin sähkön kuin vedenkin osalta. Keskustelu energian riittävyydestä ei voi jäädä sivuraiteelle. Samaan aikaan yhteiskunta sähköistyy ja energiainvestointeja tarvitaan kriittisiin kohteisiin.

• On tärkeää arvioida, kuinka suurta osaa kapasiteetista voidaan kohdistaa datakeskuksiin ilman vaikutuksia huoltovarmuuteen tai energian hintoihin. Tarvitaan pitkäjänteinen energiapoliittinen suunnitelma, joka ottaa huomioon myös datainfrastruktuurin kasvun, Savola painottaa.

Datakeskukset eivät ole vain teknologia- tai talouskysymys – ne ovat myös osa turvallisuuspolitiikkaa. Globaali datatalous on geopoliittisesti herkkä alue. Esimerkiksi TikTokin Suomi-suunnitelmien ympärillä käyty julkinen keskustelu osoittaa, että hallituksella ei ole selkeää jaettua linjaa.

• Turvallisuuspolitiikan puhe yhtenäisestä kansasta ei toimi, jos toimijat eivät jaa perustietoja tai taustatietojen tarkistus ei ole järjestelmällistä. Kun datakeskuksia suunnitellaan kriittisille alueille – lähelle sähköverkon solmukohtia tai vesivaroja – täytyy olla selvää, miten sijoittumiset arvioidaan strategisesti ja turvallisuuspoliittisesti, Savola jatkaa.

Kansanedustajat korostavat, että kuntien taloustilanne on monin paikoin vaikea. Houkutus ottaa vastaan investointeja ilman kattavaa selvitystä on todellinen. Kuitenkin ilman kansallista investointi- ja turvallisuuspoliittista toimintaohjetta riskit kasvavat.

• Ei voida rakentaa mallia, jossa osa kunnista toimii ilman kokonaiskuvaa ja tukea, kun taas toiset jäävät investoinneista paitsi varovaisuuden vuoksi. Tarvitaan valtakunnallinen koordinaatio, joka arvioi investointien luonteen, alkuperän ja pitkäaikaisvaikutukset, Ovaska vaatii.

Onko järkevää rakentaa useita datakeskuksia Suomeen? Kyllä – jos ne tukevat kotimaisen osaamisen kehittämistä, energiataloutta ja turvallisuutta. Ei – jos ne jäävät pelkiksi hallimaisiksi energiankuluttajiksi, joiden omistajuus, tarkoitusperät ja jalostusarvo jäävät epäselviksi.

Tärkeintä on varmistaa, että investoinnit eivät vain tapahdu, vaan että ne myös hyödyttävät Suomea. Avoimuus, strateginen ohjaus ja julkinen keskustelu ovat tässä keskeisiä. Nyt tarvitaan kansallinen linja – ei vain sarja paikallisia ratkaisuja, Ovaska ja Savola päättävät.