Ammatillisen koulutuksen laatu on heikentynyt viime vuosina rajusti. Lähiopetuksen määrä on romahtanut ja yleissivistäviä aineita on karsittu. Henkilökohtainen, kasvokkain tapahtuva opetus on vedetty minimiin.
Ysiluokkalaisen koulupäivät ovat täysiä. Toiselle asteelle astuessaan nuori taantuu, kun viikko saattaa sisältää vaivaiset 20 tuntia opetusta. Eli kun opiskelijoille aletaan näyttää, millainen on tulevaisuuden työelämä, lukujärjestys onkin täynnä hyppytunteja ja jopa vapaapäiviä. Monesti tunteja myös perutaan ilmoittamatta. Jotkut koulutuksen järjestäjät jopa vaihtelevat opettajia eri yksiköissä ja perustelevat vapaapäiviä sillä.
Heikennysten vuoksi yrityksiin siirtyy nuoria, joilla ei ole riittäviä taitoja. Myös työelämätaidot ovat puutteelliset. Pahimmillaan nuori itse kokee, ettei ole saanut riittäviä valmiuksia tai oppia. Nuoret ansaitsevat laadukkaan koulutuksen, joka mahdollistaa hyvät pohjataidot työelämään
Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Koulutuksesta on tulossa talouskasvun pullonkaula. Nyt on viimeistään herättävä siihen, ettei Suomi ole enää osaamisen mallimaa. Koulutukseen on panostettava, myös vaikeina aikoina.
Oppivelvollisia nuoria myös sysätään tai pakotetaan ammatilliseen koulutukseen, vaikka parempi vaihtoehto olisi tässä nivelvaiheessa joku täysin muu yleisempi oppimisvaihtoehto. Tämä vaatii lisäresursseja yksinään. Olisi syytä tarkastella koko toisen asteen koulutusta, jotta se vastaisi paremmin muuttunutta koulutuskenttää oppivelvollisuuden laajentumisen jälkeen.
Orpon hallitus on päättänyt kurjistaa ammatillista koulutusta 120 miljoonan euron lisäleikkauksilla. Tämä suunta on väärä. Suomi, Suomen nuoret ja yritykset ansaitsevat parempaa. Me emme pärjää ilman ammattiosaajia.