Hallituksen linja EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on epäselvä

2.10.2026

|

Keskustan edustajat suuressa valiokunnassa:

Hallituksen linja EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on epäselvä

Keskustan edustajat suuressa valiokunnassa jättivät eriävän mielipiteen hallituksen linjaan koskien neuvotteluja Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2028–2034).

– Hallitus tavoittelee rahoituskehyksen ja sen painopisteiden modernisointia, haluaa varmistaa rahoituksen kohdentamisen keskeisimpiin EU-tason painopisteisiin, kuten puolustus ja strateginen kilpailukyky ja näkee ensisijaisena turvata merkittäviä saantojamme erityisesti maatalouden tulotukiin ja sisäasioiden rahoitukseen.  Kaiken tämän hallitus pyrkii saavuttamaan pitämällä rahoituskehyksen taso mahdollisimman alhaisena. Hallituksen linja rahoituskehyksestä on ristiriitainen, Keskustan edustajat katsovat.

-Lisäksi Financial Times uutisoi Suomen olevan mukana kuuden maan kirjeessä, jossa vaaditaan rahoituksen suuntaamista puolustukseen ja innovatiivisiin yrityksiin pois maataloudelta ja aluekehityksestä. Kuuden maan kirje aiheuttaa lisää hämmennystä Suomen linjasta kun pääministeri Orpo on julkisuudessa kiistänyt uutisoinnin tiedot. Onko pääministeri tietoinen, millaisen kirjeen hän on allekirjoittanut? Hallituksen on selvennettävä EU-rahoituskehyslinjansa välittömästi eduskunnan suurelle valiokunnalle, Keskustan edustajat vaativat.

-Suomen ei tule hyväksyä rahoituskehysratkaisua, jossa maatalous, maaseutu ja aluekehitys joutuvat maksajiksi Euroopan kasvavista turvallisuus- ja kilpailukykyvaatimuksista. Rahoituskehyksen kokonaistasoa voidaan maltillisesti kasvattaa, jotta unioni pystyy huolehtimaan maatalouden toimintakyvystä ja maaseudun elinvoimasta sekä vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja vahvistamaan eurooppalaista kilpailukykyä, Keskustan edustajat linjaavat.

-Komission ehdotuksessa maatalouden ja maaseudun rahoitus on vähentymässä merkittävästi. Maataloudelle korvamerkitty rahoitus laskisi EU-tasolla noin 20 prosenttia. Suomalaisen alkutuotannon kannattavuus on jo nyt EU:n heikoin. EU-rahoituksen väheneminen vaikeuttaisi tilannetta entisestään ja heijastuisi koko elintarvikeketjuun.

-Hallitus pyrkii myös vähentämään alue- ja rakennerahoituksen merkitystä. Aluekehityksen rahoituksen pieneneminen heikentäisi merkittävästi Itä- ja Pohjois-Suomen kykyä vastata aluekehittämisen, osaamisen ja kilpailukyvyn vaatimuksiin. Suomen pysyvät olosuhteet, pohjoinen sijainti, harva-asutus ja pitkät etäisyydet, edellyttävät EU:n alue- ja rakennepolitiikalta jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja rahoitusvakautta.

Keskustan edustajat katsovat, että Suomen on neuvotteluissa ajettava rahoitusmallia, joka vastaa itäisen Suomen turvallisuushuoliin ja elinvoimaan kohdistuviin haasteisiin. 

Keskustan edustajina suuressa valiokunnassa toimivat Jouni Ovaska, Mika Lintilä, Eerikki Viljanen ja Mika Riipi.