Vuoden alusta voimaan tullut laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosille 2024–2030 on kaivattu ja parlamentaarisesti tuettu askel Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi. Toteutuessaan laki varmistaa, että valtion talousarvioon korvamerkitään vuosittain kasvava tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattu summa, joka olisi vuonna 2030 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jotta neljän prosentin tavoite TKI-toiminnalle saavutettaisiin, tarvitaan lisäksi muun julkisen sektorin ja yksityisen sektorin rahoitusta.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä erilaisista ilmiöistä, jonka seurauksena voidaan löytää uusia sovelluksia. Näillä tutkimuksen tuloksilla yritykset ja muut toimijat voivat vahvistaa kilpailukykyään, menestyä ja tuottaa hyvää yhteiskunnassa. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ovat avainasemassa tuottamassa tutkimusta ja osaamista, joiden avulla synnytämme innovaatioita. Siksi korkeakoulujen rahoituksen ja perustutkimuksen vahvistaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä tutkimus- ja kehittämistoiminnan mahdollistamiseksi.
Korkeakouluihin panostaminen ei kuitenkaan riitä, koska pohja korkeimmalle osaamiselle luodaan alemmilla kouluasteilla. Mikäli haluamme nostaa kansallista osaamistasoa ja synnyttää entistä enemmän innovaatioita, meidän tulee huolehtia myös alempien koulutusasteiden toimivuudesta. Puutteellisilla taidoilla perusasteelta ja toiselta asteelta valmistuvat eivät pärjää korkeakouluopinnoissa. Myöskään ilman riittävää ohjausta jäävät ja mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevat eivät pysty antamaan parasta panostaan yhteiskunnan rakentamiselle. Monella myös köyhä tai opiskeluintoa lannistava perhetausta voi muodostua esteeksi oman potentiaalin hyödyntämiselle. Meillä ei ole varaa menettää näitä nuoria.
Osaaminen on innovaatioiden edellytys, ja osaamisen esilletuomisen esteeksi eivät saa muodostua sukupuoli, tausta, varallisuus tai elämäntilanne. Meitä kaikkia tarvitaan rakentamaan yhteistä Suomea.