Viime aikoina olemme lukeneet lukuisia otsikoita susihavainnoista yhä useammalla paikkakunnalla Pirkanmaalla. Pedot ovat aiheuttaneet tuhoja kotieläintiloilla sekä
herättäneet huolta metsästyskoirien puolesta koko Suomessa.
Susivahingot ovat hurjassa kasvussa. Suurpetovahinkoja on tänä vuonna korvattu jo noin 8 miljoonan euron edestä. On hyvin mahdollista, että näihin vahinkoihin varattu budjetti loppuu kesken.
Susivahinkojen vähentämisen osalta olennaista olisi mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys. Se taas vaatisi muun muassa sitä, että kyettäisiin määrittämään susikannalle suotuisan suojelun taso. Tällä hetkellä kannanhoidollinen metsästys on Suomessa kokonaan jäissä. Vertailua voi tehdä Ruotsiin. Siellä suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Viime viikolla Ruotsin hallitus ehdotti suotuisan suojelutason viitearvon alentamista portaittain 170 yksilöön. Jopa EU on herännyt asian vakavuuteen ja valmistelee direktiivimuutosta.
Eduskunnassa Keskusta teki jo alkuvuodesta lakialoitteen Ruotsin mallin mukaisista metsästyslain muutoksista. Hallitus ei ole halunnut tämän käsittelyä edistää valiokunnassa. Hallituksella on kyllä oma suurpetotyöryhmänsä, jonka pitäisi valmistella jokin ehdotus. Toistaiseksi on ollut todella hiljaista. Viime viikolla ilmoitettiin, että ryhmä tarvitsee puolen vuoden istumisen jälkeen kuukauden lisäaikaa.
Asian kanssa ei todella pidä viivytellä. Sudet eivät kuuluu asutuksen pariin. Kenenkään ei pitäisi pelätä koulumatkalla tai koiralenkillä susia. Jos maatalousministeri Sari Essayah ei kohta tee päätöksiä, jäävät metsästäjän koirakaverit kotiin Pirkanmaallakin.