Valtioneuvosto on tänään käsitellyt yleisistunnossaan kehityspolitiikan ylivaalikautista selontekoa. Selonteon tavoitteena on linjata Suomen toimintaa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä pitkällä aikavälillä. Sen laadinta perustuu Marinin hallitusohjelmaan, jonka mukaan Suomen toimintaa varten laaditaan kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät ylivaalikautiset periaatteet.
Selontekotyöryhmän jäsen, kansanedustaja Hilkka Kemppi on tyytyväinen työn tuloksiin.
– Vaikuttavaa kehityspolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. Selonteko antaa vihdoin vaalikaudet ylittävän peruslinjan, joka pohjautuu parlamentaariseen yhteistyöhön, Kemppi summaa.
Kansanedustaja ja työryhmän jäsen Jouni Ovaska korostaa niin ikään monipuolueyhteistyön merkitystä selonteon laadinnassa.
– Kehityspolitiikan, tai ulkopolitiikan minkään muunkaan osa-alueen linja ei voi riippua vaalikauden puoluepohjasta. Yhteinen poliittinen sitoutuminen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. On Suomen etu, että pienen maan rajalliset resurssit käytetään suunnitelmallisesti, Ovaska painottaa.
Suomalainen osaaminen kehityspolitiikan kärjeksi
Kehitystyössä ja –politiikassa Suomi on panostanut erityisesti sellaisiin vahvuusalueisiin, joissa sillä on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Näitä ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, kestävä talous ja ihmisarvoiset työpaikat, koulutus ja rauhanomaiset demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastomuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Ovaska korostaa uutena painotuksena selontekoon kirjattua metsitysosaamista.
– Aavikoituminen on keskeisimpiä asuinolosuhteita heikentäviä luonnonilmiöitä ja siihen on puututtava tehokkaalla metsittämisellä. Suomella tämä osaaminen on korkealla tasolla ja myös hallitusohjelmassa se on mainittu ulko- ja turvallisuuspolitiikan osiossa. Olen erittäin tyytyväinen, että metsitysosaaminen nostetaan nyt selonteossa keskeiseen osaan, Ovaska toteaa.
Kemppi painottaa koulutuksen merkitystä, joka Keskustan johdolla saatiin nostettua selonteon ykkösprioriteetteihin.
– Laadukas ja kaikkien saavutettavissa oleva koulutus on yksi kehityksen edellytyksistä ja siksi hyvin kriittinen askel kohti tasa-arvoa ja työllistymistä. Suomelle on luontevaa laadukkaan koulutusjärjestelmänsä myötä viedä tätä osaamista eteenpäin ja olla näin mukana ratkaisemassa globaalia oppimisen kriisiä. Tukemalla koulutusta vahvistamme myös demokraattisten ja vakaiden yhteiskuntien rakentumista, Kemppi kertoo.
Opettajataustaiset kansanedustajat painottavat myös poikien ammatillisen koulutuksen merkitystä kestävän turvallisuuden ja yhteiskuntien kestävän kehityksen näkökulmasta. – Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen ovat keskeisiä uhkia myös konfliktialueilla, joissa syrjäytyvät voivat ajautua terrorismiin tai rikollisuuteen. Erityishuomiota on kiinnitettävä ammatilliseen koulutukseen, josta syrjäytyvillä on erityinen riski muun muassa radikalisoitumiseen, Kemppi ja Ovaska päättävät.