Pojilla ja miehillä menee tällä hetkellä huonosti. Tai ainakin huonommin kuin naisilla. Tämä käy ilmi, kun tutkailee erinäisiä tilastoja.
Esimerkiksi nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää. Suomalaisten hyvinvointi 2018 -raportin mukaan elämänlaatu on viime vuosina parantunut muilla paitsi työikäisillä miehillä. Miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla, ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös vangeista valtaosa (93 %) oli miehiä vuonna 2018. Asunnottomista puolestaan noin kolme neljäsosaa oli miehiä vuonna 2019.
Edelleen tilastojen valossa tarkasteltuna näyttää siltä, että huonoon suuntaan johtava kehitys alkaa jo peruskoulussa. Suomalaistyttöjen ja -poikien osaamisen ero lukutaidossa on PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maiden suurin. Tytöt menestyvät poikia paremmin myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Peruskoulun päättöarvosanoilla mitattuna tyttöjen menestys on kaikissa oppiaineissa poikia korkeampaa.
On huomattava, että kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimuksen mukaan lähtötasossa ei kuitenkaan sukupuolten välillä näytä olevan erityisempiä eroja. Eroavaisuudet syntyvät koulupolun aikana.
Peruskoulunsa päättävä suomalaisnuori on toisen asteen koulutusvalintaa tehdessään yhden ehkä tärkeimmän omaa tulevaisuuttaan koskevan päätöksensä edessä. Vaikka valinta on vapaaehtoinen, sitä ohjaa ja rajoittaa hänen päättöarvosanansa.
Erityisen hankalan tilanteesta tekee se, että pääsykoeuudistuksen ja todistusvalinnan painoarvon kasvun myötä juuri toisen asteen valinta määrittää yhä enemmän myös mahdollisuuksia korkeakoulutukseen. Voidaankin kysyä, heikensikö pääsykoeuudistus poikien asemaa.
Alhaisempi koulutusaste on yhteydessä moniin muihin negatiivisiin ilmiöihin myöhemmässä elämässä, kuten pitkäaikaistyöttömyyteen, syrjäytymiseen ja ennenaikaisiin kuolemiin.
Mistä hälyttävä kehityssuunta sitten johtuu? Näyttää siltä, että taustalla on monia tekijöitä. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi roolimalleilla on suuri vaikutus. Opettajista ja varhaiskasvattajista enemmistö on naisia. Miehen mallit puuttuvat koulussa.
Toisaalta biologiset erot ja murrosiän alku vaikuttavat koulussa menestymiseen. On kysyttävä, huomioiko koulujärjestelmämme näitä sukupuolille ominaisia biologisia taipumuksia.
Ongelmaan ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua, vaan toimia tarvitaan kaikilla tasoilla. Opinpolun varhaiset vuodet ovat kuitenkin niitä, joissa tulokset ovat vaikuttavimpia. Siksi perustaitojen vahvistamiseen pitää panostaa, jotta lähtökohdat elämänpolulle ovat kunnossa.
Meidän on puututtava entistä tehokkaammin syihin, jotka johtavat sukupuolten välisiin eroihin esimerkiksi oppimisessa. Siksi ilmiöstä on kyettävä puhumaan oikealla nimellä. Nykyinen koulujärjestelmämme näyttää syrjäyttävän poikia.
Jouni Ovaska
tamperelainen kansanedustaja ja luokanopettaja