Pirkanmaalla toimii kaksi vahvaa ja vetovoimaista korkeakoulua, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ja Tampereen yliopisto TAU. Yhdessä ne muodostavat itsenäisinä toimijoina Tampereen korkeakouluyhteisön. Opiskelijoita niissä on yhteensä n. 30 000, yliopistossa n 20 000 ja TAMKissa 10 000. Näiden lisäksi Pirkanmaalla toimii myös poliiseja kouluttava POLAMK.
Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee kehittää jatkossakin omista lähtökohdistaan ja vahvuuksistaan, omien tehtäviensä, profiiliensa ja oman lainsäädäntönsä pohjalta. Niiden yhteistyö on kuitenkin tärkeää myös Pirkanmaan kehittämisessä ja vetovoiman varmistamisessa.
Yliopisto tekee erityisesti perustutkimusta ja AMK:n tehtäviin kuuluu soveltava tutkimus. Korkeakoulujen rahoituksesta on huolehdittava, että ne pystyvät hoitamaan sivistys-, koulutus-, tutkimus ja kehittämistehtävänsä. Aikaisemmat rahoitusleikkaukset ovat tarkoittaneet sitä, että ammattikorkeakoulututkinto on tällä hetkellä 40 % halvempi kuin 10 vuotta sitten. TKI-rahoitus on tärkeä osa rahoitusta ja sen taso on saatava nousemaan 4 %:iin bkt:sta ja rahaa on suunnattava sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille.
Yliopiston vahvuudet tunnistetaan ja hyödynnetään ammattikorkeakoulua paremmin. Myös ammattikorkeakouluilla on koulutustehtävän lisäksi vankka tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotehtävä (TKI) sekä erityisesti aluekehitystehtävä. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet kehittävät jo opinnäytetöissään työpaikkojaan. TAMKista valmistuneista opiskelijoista noin 60 % työskentelee Pirkanmaalla vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan.
AMK:n TKI-toiminta tulee saada aktiiviseen käyttöön yliopiston rinnalla sekä Pirkanmaan että muiden maakuntien kehittämisessä. Erityisesti SOTE-uudistuksen toteuttamisessa tulee hyödyntää AMK:n osaamista. Esim. monialaisessa TAMKissa tekniikan ja liikenteen insinöörit, sosiaali- ja terveysalan sairaanhoitajat, liiketalouden tradenomit ja muiden alojen osaajat ja heidän osaamisensa yhdistämällä pystytään parantamaan käytännön prosesseja ja tehostamaan tulevaa toimintaa.
Myös PK-yritykset tekevät yhteistyötä ja saavat kehittämisapua ammattikorkeakouluilta.
Korkeakoulujen yhteistyö toisen asteen oppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa on tärkeää ja sitä tulee edistää. Joustavia polkuja ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluun tulee vahvistaa edelleen. Silloin myös yritykset saavat laaja-alaisia osaajia ja pystytään pääsemään 50 % tavoitteeseen korkeakoulutettujen määrässä.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ensikertalaiskiintiö ei ole toiminut halutulla tavalla, kiintiö tulee poistaa.
Nykyään yhä useampi jättää koulupaikan vastaanottamatta ja välivuosien määrä on kasvanut. Koulupaikkaa ei uskalleta ottaa vastaan, sillä ensikertalaiskiintiön menettämisen pelossa halutaan koulutusvalinnan osuvan ensimmäisellä oikeaan. Ensikertalaiskiintiö on vaikeuttanut alanvaihtajien asemaa ja vaatii nuorilta mahdottomuuksia. Jokaisella ei alavalinta voi osua oikeaan ensimmäisellä kerralla.
Korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut on turvattava. Ennaltaehkäisevää tukea tarvitaan entistä enemmän.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n palvelut on saatava toimimaan nykyistä paremmin.
Korona, etäopetus ja ylipäätänsä erittäin epävarmat ajat ovat iskeneet kovaa opiskelijoihin. Korkeakouluopiskelijoiden uupumus ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet ja syventyneet entisestään. Jopa 60 prosenttia yliopisto-opiskelijoista on täysin uupuneita tai uupumusriskin alla ja joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii masennus- ja ahdistusoireista. Samaan aikaan jonot mielenterveyspalveluihin ja YTHS:n palveluihin ovat pidentyneet. Aikaa esimerkiksi hammastarkastukseen tai lääkärin vastaanotolle saattaa joutua odottamaan kuukausia ja kaikista suurimmat ongelmat ovat juuri mielenterveyspalveluissa. Mahdollisimman nopea valmistuminen ei auta, jos opintonsa loppuun suorittaneet ovat burn outissa ja työkyvyttömiä mielenterveysongelmien vuoksi.
Korkeakouluopiskelijoiden tulorajat
Viime aikoina opiskelijoiden tulorajoja on korotettu. Se tarkoittaa sitä, että opiskelija voi tienata aikaisempaa enemmän menettämättä opintotukea. Jotkut haluaisivat rajan kokonaan pois. Kannattaa muistaa, että opiskelijan päätyö on tai ainakin tulisi olla opiskelu. Jos täysipäiväisen opiskelun lisäksi tekee paljon palkkatyötä, eivät voimat riitä molempiin ja jo nyt huolestuttavasti lisääntynyt uupumus ja mielenterveysongelmat saattavat pahentua. Opintojen eteneminen saattaa hidastua. Samaan aikaan edellytetään mahdollisimman nopeaa valmistumista. Korkeakoulujen rahoitus myös perustuu osaksi nopeaan valmistumiseen. Jos tulorajat poistetaan, on myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää korjattava.
Tulorajojen poisto saattaisi myös eriarvoistaa opiskelijoita entisestään. Tekniikkaa opiskeleva tienaa muutamassa kuukaudessa saman kuin sairaanhoidonopiskelija vuodessa. Sama jatkuu työelämässä. Jo koulutukseen liittyvissä harjoitteluissa maksettavat palkat eroavat. Joillain aloilla palkkaa maksetaan, toisilla ei.