Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 1.8.2023
Työministeri Arto Satonen kirjoittaa (HS 31.7.) aikuiskoulutustuen kustannusten olevan hyötyjä suuremmat.
Työministeri arvioi erilaisten tukitoimintojen merkitystä ainoastaan valtiontalouden, ei yksilön, yritysten tai kuntatyönantajan näkökulmasta.
Aikuiskoulutustukea käytetään niin alan vaihtoon kuin lisäkoulutukseen saman alan sisällä: myyntityön ammattilainen vaihtaa uraa koodaajaksi, luokanopettaja opiskelee erityisopettajan pätevyyden ja lähihoitajaksi kouluttautunut hakee uusia haasteita kouluttautumalla sairaanhoitajaksi. Näistä kaikista ammattilaisista meillä on huutava pula.
Myös kuormittava työelämä saa pohtimaan alanvaihtoa. Jos nykyinen työ on fyysisesti tai henkisesti liian raskasta, voi olla parempi kouluttautua uudelleen uusiin tehtäviin, kuin jäädä pitkälle sairauslomalle.
Jos aikuiskoulutustuki ei Satosen mukaan toimi valtiovarainministeriön haluamalla tavalla, miksi se esitetään lakkautettavaksi? Mallia kannattaisi kehittää siten, että se kannustaa osaamisen kartuttamiseen ja mahdollistaa myös perheellisten opiskelun jatkossa.
Jos hallituksen kaavailema aikuiskoulutustuki poistuu, asettaa se yhä enemmän paineita myös nuorelle oman opiskelualan valitsemiseen. Harha-askelille tai suunnanmuutoksille ei tunnu olevan enää varaa. Myös pelkästään tieto erilaisista mahdollisuuksista motivoi ja lisää uskallusta kokeilla erilaisia urapolkuja.
Aikuiskoulutustuki on merkittävä malli osaamistason nousun ja ihmisen henkilökohtaisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. Toivottavasti hallitus harkitsee vielä tarkkaan ennen kuin se romuttaa järjestelmän, joka on mahdollistanut merkityksellisiä uusia urapolkuja.
Jouni Ovaska
Kansanedustaja (kesk.)
Tampere