Keskustan suuri valiokuntaryhmän vetäjä Jouni Ovaska toivoo, että EU:n valtiovarainministerit pääsevät nopeasti sopimukseen tänään jatkuvissa neuvotteluissa. Hänen mukaansa ratkaisujen viivästyminen luo markkinoille epävakautta, reaalitalouteen rahoitusongelmia ja heikentää euroalueen uskottavuutta ratkaista kriisiä.
– Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin toimet koronakriisin aiheuttamaan talouden pysähdykseen vastaamisessa ovat olleet kooltaan huomattavia ja turvanneet euroalueen vakautta. Komission esitykset Euroopan vakausmekanismin käytöstä, työttömyyden vaikutuksia lieventävän rahoitusvälineen käyttöönotosta ja tuesta Euroopan investointipankin takuurahastolle luovat siltaa yli kriisivaiheen, Ovaska katsoo.
Ovaskan mukaan Euroopan vakausmekanismin tuki antaisi tarvittavaa hätärahoitusta julkisten talouksien selviämiselle vaikean vaiheen ylitse, väliaikainen työllisyysrahasto tukisi työllisyyttä ja Euroopan investointipankin takuurahasto auttaisi pk-yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa rahoituskriisissä.
– Lopullinen arvio kriisipaketista on mahdollista tehdä vasta sitten kun euroryhmä on päässyt esityksen yksityiskohdista yksimielisyyteen ja sen käsittely on siirtynyt Eurooppa-neuvostoon.
– Kolmiosaisen kriisipaketin yksityiskohtien osalta on tärkeää, ettei yhteinen velanotto kasva ja viime kädessä kaikki maat vastaavat itse omasta talouspolitiikastaan. Suomen linja ratkaisua hakiessa on ollut oikea. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on tehnyt tinkimätöntä työtä Suomen intressien turvaamiseksi, Ovaska kiittää.
Ovaskan mukaan nyt tehtävät kriisitoimenpiteet eivät riitä pidemmällä aikavälillä vaan niitä täydentämään tarvitaan kokonaisvaltainen ulospääsystrategia, joka tähtää Euroopan talouden elvyttämiseen kriisivaiheen jälkeen. Euroopan elvytys- ja investointipaketin laatimisessa päävastuu on Eurooppa-neuvostolla.
– Euroopan elvytys- ja investointipaketin tulisi sisältää merkittäviä panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin, digitalisaation edistämiseen, kiertotalouden vahvistamiseen ja Euroopan teollisen pohjan monipuolistamiseen ja modernisointiin. Avainroolissa on eurooppalaisten työllistävien yritysten nouseminen teknologisen kehityksen kärkeen ja maailmanluokan tekijöiksi.
– Vaikka koronakriisin aiheuttama talouden shokki ravisuttaa Eurooppaa, voi se olla myös mahdollisuus uuteen alkuun, jossa tuotantoa, työpaikkoja ja tutkimustoimintaa palautetaan takaisin Euroopan mantereelle. Kun maanosamme on taloudellisesti ja tuotannollisesti itsenäisempi, pystymme vastaamaan jatkossa paremmin myös erilaisiin kriisitilanteisiin, Ovaska huomauttaa.