Keskustan SuV- ja UaV-ryhmävastaavat painottavat EU:n aktiivisen roolin merkitystä ja korostavat tarvetta puolustussopimuksen solmimiselle
Iso-Britannia julkaisi 16.3. ensimmäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa brexitin jälkeen. Julkaisua on odotettu, sillä se asemoi ensimmäisen kerran EU-eron jälkeen maata kansainvälisen politiikan kentälle.
Keskustaedustajien mukaan selonteossa nousee esiin kovan voimapolitiikan painotuksia sekä tärkeitä linjauksia suhteessa muihin kansainvälisen politiikan toimijoihin.
- Linjaus ydinkärkien määrän nostamisesta 180:stä 260:n on vahva viesti, joka kiteytyi pääministeri Johnsonin puheessa. Iso-Britannia panostaa suvereniteettinsa suojeluun puolustustaan vahvistamalla. Muutos on todellakin merkittävä, sillä pitkään ydinaseiden määrää on pyritty vähentämään.
- Selonteossa erityisesti Aasian maiden rooli painottuu. Tätä perustellaan turvallisuudella ja taloudella, mutta ensisijaisena lienee taloudelliset syyt. Brexitin myötä vähentyvä kauppa Euroopassa on kompensoitava muuta kautta, Savola ja Ovaska toteavat.
Edustajien mukaan selonteon maalaamat uhkakuvat ovat samansuuntaisia syksyllä käsitellyn Suomen UTP-selonteon kanssa.
- Selonteon luoma kuva Euroopan turvallisuustilanteesta on realistinen ja pääosin linjassa myös Suomen UTP-selontekoon nähden. Erityisesti esiin nostettu Venäjän kehitys on huolestuttava, ja sitä korostavat viime kuukausien uutisoinnit oppositiojohtaja Navalnyin kohtelusta, Savola ja Ovaska arvioivat.
Suhde EU:n kanssa entistä tärkeämpi
Savolan ja Ovaskan mukaan Iso-Britannian ja EU:n välinen puolustusyhteistyö on nykyisessä turvallisuusympäristössä erittäin tärkeää.
- Iso-Britannia on keskeinen toimija eurooppalaisessa turvallisuusyhteisössä sen puolustusbudjetin vastatessa suuruudeltaan noin neljännestä kaikkien EU-maiden puolustusbudjeteista. Nykyisessä turvallisuusympäristössä tarvitaan Iso-Britannian ja unionin läheistä kumppanuutta, keskustaedustajat painottavat.
Savolan ja Ovaskan mukaan läheisen kumppanuuden edellytyksenä on käytännönläheinen yhteistyösopimus, jossa sovitaan suorituskykyjen kehittämisestä, operaatioihin osallistumisesta sekä turvallisuustietojen vaihtamisesta.
- Unionin ja Iso-Britannian välinen käytännönläheinen yhteistyösopimus puolustuksessa vahvistaisi sekä EU:n puolustusulottuvuutta, että Iso-Britannian turvallisuutta. Tärkeintä on selkeästi määritellyt osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Ilman sopimusta uhkana on se, että Euroopan puolustusta kehitetään yhä vahvemmin erillään, edustajat arvioivat.
Britannian ja EU:n välinen puolustussopimus on keskustaedustajien mukaan tärkeää myös Suomen ja Britannian kahdenvälisten yhteistyöasiakirjojen merkittävyyden kannalta.
- EU:n ja Iso-Britannian välille solmittava puolustussopimus vahvistaisi osaltaan myös maittemme kahdenvälisen yhteistyöasiakirjan merkitystä, ja on siten Suomen kannalta erittäin tärkeä. Asiassa pitää päästä käytännössä eteenpäin, tästä on puhuttu brexit-kansanäänestyksestä asti, Ovaska ja Savola päättävät.