Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea luovutti tänään mietintönsä, jossa tarkasteltiin kansainvälisen kriisinhallinnan kehittymistä, tarpeita ja toimintaympäristöä sekä annettiin suosituksia tulevaisuuden kriisinhallintaosallistumiselle ja vaikuttavuuden parantamiselle.
Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean varapuheenjohtajana toiminut Jouni Ovaska (kesk) katsoo, että kriisinhallinnassa on kehitettävä erityisesti EU-tasolla tapahtuvaa yhteistyötä. EU:n on oltava monipuolinen kriisinhallintatoimija ja Suomen on osallistuttava aktiivisesti omista lähtökohdistaan käsin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.
-Kriisinhallintaoperaatiot ovat tulleet monimutkaisemmiksi, vaikeimmiksi, vaarallisemmiksi ja myös kalliimmiksi. Valtioiden sisäiset konfliktit ovat lisääntyneet. Suurvallat ajavat konfliktialueilla omia intressejään. Hauraat valtiot ja huono hallinto vaikeuttavat konfliktien ratkaisua. Kriisinhallinnassa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta, rauhanrakentaminen, humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyön keinot, Ovaska sanoo.
-Euroopan unioni voi olla monipuolisen keinovalikoimansa myötä merkittävä kriisinhallintatoimija erityisesti lähialueillaan ja yhä enemmän Afrikan mantereella. Afrikan vakaudella ja kehityksellä on yhteytensä Eurooppaan. EU:n kriisinhallintaoperaatiot ovat nykyään leimallisesti koulutus- ja neuvonanto-operaatioita, mikä sopii luontevasti Suomen kriisinhallintaprofiiliin ja -osaamiseen myös Afrikassa, Ovaska näkee.
-Kriisinhallintaoperaatioihin osallistumalla Suomi kehittää henkilöstöään sekä sen osaamista ja kokemusta. Osallistumispäätöksiä tehtäessä on kyettävä arvioimaan, miten operaatiot palvelevat joukkojemme koulutusta ja kansallista puolustusta, Ovaska edellyttää.
Ovaskan mukaan kriisinhallintapolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sillä on oltava vahva parlamentaarinen selkänoja jatkossakin, osallistumista ja osallistumisen vaikuttavuutta on kyettävä vahvistamaan ja toiminnalle on turvattava tarpeelliset resurssit, jotta Suomi voi edelleen lunastaa paikkansa luotettavana ja osaavana kriisinhallintatoimijana.