Viime vuosina korkea-asteen opiskelijat ovat kärsineet koronarajoituksista suhteessa enemmän kuin moni muu ikäluokka. Rajoitukset aiheuttivat valtavasti yksinäisyyttä, turvattomuutta ja henkistä pahoinvointia. On uutisoitu, että joka kolmannella opiskelijalla on ahdistus- ja masennusoireita. Pienessä yksiössä läppärin äärellä vietetyt vuodet ovat ehkä suistaneet sellaiseen tilaan, josta on omin avuin vaikea päästä pois.
Ilmiö näkyy YTHS:n jonoissa: nyt kiireetöntä palvelua joutuu odottamaan kuukausia. Taustalla on myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ulottaminen YTHS:n piiriin. On selvää, että YTHS:n palveluiden on kuuluttava kaikille korkea-asteen opiskelijoille, mutta samalla olisi pitänyt huolehtia resursseista ja ennaltaehkäistä työvoimapulaa. Tamperelaiset opiskelijat kertovat, että jono YTHS:n lääkärille voi olla jopa 70 vuorokautta.
Korona ja etäopetus vaikeutti toisiin opiskelijoihin tutustumista, mutta myös korkea-asteen opettajat ovat jääneet etäisiksi. Avun kysymisen kynnys on suuri, kun opiskelija tuntee opetushenkilökunnan ainoastaan ruutuna näytöllä. Pandemia-aika myös kasvatti eroja opiskelijoiden pärjäämisessä ja vaikeudet kasaantuivat erityisesti niille, joilla oli haasteita jo aiemmin.
Itsenäisen opiskelun määrä on edelleen monilla aloilla liian suuri verrattuna kontaktiopetukseen, jossa opettajat tapaavat opiskelijoita säännöllisesti. Vuorovaikutustilanteet ovat kasvavan nuoren arjessa äärimmäisen tärkeitä eikä kaikkea opi esseitä kirjoittamalla.
Monet ovat hyvin nuoria aloittaessaan opinnot korkea-asteella. Nuoret opiskelijat tarvitsevat paljon tukea opintojen alkuvaiheessa. Muutto uudelle paikkakunnalle ja uusi elämänvaihe vievät voimia. Mielenterveyshaasteita korkea-asteen opiskelijoilla ovat lisänneet koronavuosien lisäksi huoli sodasta ja ilmastosta sekä paineet mahdollisimman nopeasta valmistumisesta.
Nopea valmistuminen ei auta jos valmistuneet ovat uupuneita ja masentuneita. Meidän on pohdittava, ovatko rakenteet sellaisia, että ne tuottavat mielenterveysongelmia? Lastaammeko liikaa vastuuta ja odotuksia opiskeluvuosille, joiden pitäisi olla elämän ihaninta aikaa?
Korkeakoulujen perusrahoitus on saatava kuntoon. Meidän on myös korjattava rakenteita sellaisiksi, että korkeakoulusta valmistuu hyvinvoivia nuoria, jotka ovat tähyävät luottavaisesti ja uteliaana kohti työelämää.
Vaikka taloudellisesti tiukat ajat ovat edessä, meidän on satsattava nyt erityisesti kasvavien sukupolvien hyvinvointiin.