Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi näkemyksiään (HS 23.8.) isojen raidehankkeiden hankeyhtiöistä varsin valikoivasti. On paikallaan täydentää ja oikoa, mistä on kysymys.
Loppuvuodesta 2018 saavutettiin parlamentaarinen yhteisymmärrys niin sanotusta hankeyhtiömallista suunnittelemaan ja toteuttamaan isoja miljardiluokan raidehankkeita (Suomi-rata, Turun tunnin juna ja Itärata). Sekä asiantuntijat että poliitikot katsoivat, ettei valtiolla ole varaa rahoittaa hankkeita yksin vaan tarvitaan laajempaa maksajapohjaa. Valtio toimisi hankeyhtiöissä yhtenä osakkaana.
Hankeyhtiöt perustettiin vuonna 2021. Myöhemmin esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön selvitykset totesivat, että suuret ratahankkeet eivät ole kannattavia ja julkiselle sektorille jäävät vuosittaiset tappiot olisivat suuret. Inflaatiotason ja markkinakorkojen muutokset voisivat nostaa kustannuksia miljarditasolla ja ilmastopäästöjen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä.
Viisas poliitikko uskaltaisi peruuttaa päätöksissään ennen kuin on liian myöhäistä. Uusin saatavilla oleva tieto kannattaa hyödyntää.
Maailma on muuttunut viime vuosina huomattavasti. Liikenneyhteydet itään ovat käytännössä poikki ja tilanne ulkomaankaupalle elintärkeällä Itämerellä on ennustamaton. Samaan aikaan tiestömme korjausvelka kasvaa. Tämän pitäisi näkyä myös hallituksen väyläpolitiikassa.
Kuinka järkevää on käynnistää Länsirata-hanke? Kolmen miljardin euron kokonaisrahoituksesta koossa on vasta hallituksen lupaama 400 miljoonaa euroa, EU:lta ei herunut rahaa lainkaan, ja osakaskunnat pitävät omia maksuosuuksiaan liian suurina.
Näyttää siltä, että miljardien kustannusvastuu kaatuisi miltei kokonaan valtion syliin, joka olisi vastoin hankeyhtiömallin tarkoitusta.
Jouni Ovaska
kansanedustaja (kesk)
liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Helsinki