Mitä saadaan, kun yhdistetään toisiinsa Hollanti, Englanti ja Kiina? Suomen metsäviennin historia kuvattuna tiiviissä paketissa. Suomalainen menestystarina alkoi tervan viennillä Hollantiin 1600-luvulla ja jatkui sahatavaran viennillä Englantiin 1800-luvulla. Nykyään Kiinan osuus on merkittävä ja nousee todennäköisesti tulevaisuudessa yhä vahvemmaksi.
Suomen menestyksen ytimessä on metsä, joka teollisti maan ja tarjosi reitin ensin taloudelliseen, sitten todelliseen itsenäisyyteen. Vaikka vientituotteet ja päämarkkinat ovat vaihdelleet, teollisen Suomen historian ajan metsä on pysynyt taloutemme kivijalkana.
Metsien tuoma vauraus on jakautunut hyvin laajasti – niin kaupunkeihin kuin maakuntiin. Hyötyjinä ovat olleet niin yksityiset metsänomistajat kuin koko laaja arvoketju. Metsäteollisuus on vauhdittanut Pirkanmaallakin monen pienen pitäjän ja myös maakunnan keskuskaupungin kasvua ja kehitystä. Yhä vieläkin se on keskeisimpiä Pirkanmaan teollisuuden aloja, esimerkiksi vuonna 2018 se muodosti 22% koko Pirkanmaan teollisuuden liikevaihdosta.
Samaan aikaan metsiemme kasvu on kehittynyt historian korkeimmalle tasolle. Tätä taustaa vasten metsät tulee nähdä myös tulevaisuudessa mahdollisuutena – niin ilmastonmuutoksen ratkaisussa kuin kansantalouden kehityksessäkin.
Metsäteollisuuden tuottamat innovaatiot tarjoavat ratkaisuja sekä fossiilisista polttoaineista, että muovista irtautumiseen. Myös vaateteollisuus tulee tulevaisuudessa hyödyntämään yhä enemmän sellua raaka-aineenaan.
Suomessa metsäkeskustelu on kuitenkin vääristynyttä ja jumiutunut metsien hakkuumääriin, vaikka hakkuurästit ovat Suomessa melkein miljoonan hehtaarin tasolla. Tarvetta näiden rästien purkamiseen on monella sektorilla, erityisesti biotaloudessa, sillä tällä hetkellä energialaitokset polttavat ulkomaista haketta.
Metsä ei ole museo, kuten jotkut tahot tuntuvat Suomessakin ajattelevan. Se on monipuolinen raaka-aineiden lähde, mutta myös tärkeä virkistyspaikka. Metsien hyödyntäminen on ollut – ja on tulevaisuudessakin – kansakuntamme elinehto. Me suomalaiset osaamme tehdä sen kestävällä tavalla.