Naapurimaamme Ruotsin valtiopäivät teki joulun alla merkittävän ratkaisun maan turvallisuuspolitiikasta hyväksymällä maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjan vuosille 2021-2025. Päätöksen mukaan puolustusmäärärahat kasvavat 40 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Uusia varuskuntia avataan ja puolustuskykyä vahvistetaan.
Ehkä suurimmin julkista keskustelua herättänyt osa turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta linjasta on päätös hyväksyä Nato-option kirjaaminen Ruotsin turvallisuuspoliittisen linjaukseen. Päätöksen myötä Ruotsin kanta on samanlainen, mitä on noudatettu Suomessa jo varsin pitkään, hallitusten kokoonpanosta riippumatta.
Maamme eivät ole hakeutumassa liittokunnan jäseniksi, mutta jättävät itselleen mahdollisuuden hakea jäsenyyttä. Kansallisen liikkumatilan laventaminen on viisasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka vahvistaa molempien maiden turvallisuutta ja yhteistyötä. Mahdollisuuksien omaehtoinen poissulkeminen puolestaan kaventaisi turvallisuusratkaisuja ja heikentäisi yhteistyön edellytyksiä.
Ruotsin Nato-option kirjaaminen tapahtui oppositiopuolueiden äänillä, minkä johdosta hallituspuolueet jäivät vastustavalla kannalla vähemmistöön. Vaikka Nato-option kirjaus ei muuta Ruotsin turvallisuuspolitiikan perusratkaisua, on se silti parlamentin enemmistön kantana merkille pantava linjaus.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurissa kysymyksissä on syytä pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen. Se vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä ja eheyttä. Suomessa olemme tässä onnistuneet viime vuosina varsin hyvin. Toivon, että eduskunnan antaessa ensi vuonna vastauksen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ulkoasiainvaliokunnan mietintö olisi yksimielinen. Kun peruslinja on samansuuntainen, kirjauksia voidaan hienosäätää siten, että linja on yhteinen.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton edistyneitä rauhankumppaneita. Suomi ja Ruotsi ovat kokoontuneet liittokunnan jäsenmaiden kanssa keskustelemaan muun muassa Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Saman turvallisuusympäristön jakavat maat voivat vaihtaa näkemyksiään ja tiivistää yhteistyötään. Rauhankumppanuusyhteistyö on ollut arvokas lisä kummankin maan turvallisuuspolitiikalle.
Kukin maa tekee itsenäisesti omat turvallisuusratkaisunsa, näin myös Suomi ja Ruotsi. On kuitenkin viisautta seurata naapurimaan turvallisuuspolitiikan kehitystä ja suhteuttaa oma politiikkansa siihen.
Edellisen Suomen hallituksen tilaama asiantuntijaraportti Natosta totesi Suomen ja Ruotsin muodostavan yhteisen strategisen kokonaisuuden, ja niillä on painavat syyt tehdä samat perusvalinnat turvallisuuden ja puolustuksen suhteen.
Kun Suomi ja Ruotsi molemmat vahvistavat kansallisen puolustuksensa edellytyksiä ja syventävät keskinäistä yhteistyötään, muodostavat nämä kehityskulut yhdessä Itämeren vakautta ja maidemme turvallisuutta vahvistavan kokonaisuuden.
Ruotsin keskustapuolueen valtiopäiväedustaja ja ulkopoliittinen asiantuntija Kerstin Lundgren kuvasi valtiopäivien päätöstä osuvasti: ”Ovi avataan, mutta emme astu siitä sisään.” Suomella ja Ruotsilla on yhteinen näkemys suhteestaan Natoon, mikä vahvistaa molempien maiden turvallisuutta ja yhteistyötä sekä jatkaa hyväksi havaittua Nato-kumppanuutta.