Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aloittama energiasota paljasti Euroopan riippuvuuden fossiilisesta energiasta, erityisesti venäläisestä maakaasusta ja öljystä.
Tilanne on korostanut energiaomavaraisuuden merkitystä ja fossiilitaloudesta irtaantumisen tärkeyttä.
Suomessa on menneinä vuosina keskustan johdolla lisätty uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta. Tälle politiikalle on välillä naureskeltukin ”risupakettina”, mutta linja on ollut oikea, sillä monipuolinen energiantuotanto on auttanut meitä energiakriisissä.
Jatkossa tarvitsemme kuitenkin runsaasti lisää puhdasta energiaa sekä investointeja laajasti koko energiajärjestelmään niin omavaraisuuden parantamiseksi, sähkön hinnan kohtuullisena pitämiseksi kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Keskustan tavoitteena on moninkertaistaa tuulivoiman ja aurinkoenergian määrä tämän vuosikymmenen aikana.
Tuulivoima on kustannustehokas ja päästötön energiamuoto, jonka potentiaali on otettava käyttöön täysmääräisesti. Maanomistajien on saatava kohtuullinen korvaus tuulivoimainvestointien vaatimien sähkönsiirtoverkkojen rakentamisesta mailleen ja investointien on oltava paikallisesti hyväksyttäviä.
Ydinvoima on jatkossakin keskeinen osa puhdasta sähköntuotantoa ja tulevaisuudessa myös kaukolämmöntuotantoa, kun pienydinreaktorit otetaan käyttöön.
Kotimaisten polttoaineiden käytön turvaamiseksi on varmistettava, että esimerkiksi metsäenergiaa voidaan hyödyntää. Myös turve on tulevaisuudessakin tärkeä huoltovarmuuspolttoaine.
Oleellista on, että Suomessa on monipuolisesti energialähteitä.
Runsas puhdas energia mahdollistaa vedyn tuotannon, mikä on Suomelle yksi merkittävistä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Suomella on edellytykset valmistaa jopa 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030.
Vetyä pitää valmistaa ennen kaikkea kotimaisen teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin. Osa voidaan kuitenkin jalostaa myös vientiin.
Investointeja tarvitaan tuotannon lisäksi energiajärjestelmään laajemmin.
Panostuksia tarvitaan esimerkiksi energiaverkkoihin, energian varastointiin sekä kulutusjouston ja älykkyyden lisäämiseen sähköjärjestelmään. Näiden toteutuminen edellyttää, että investointien edellytykset ovat kunnossa ja esimerkiksi lupaprosessit sujuvia.
Vaikka sähkön hinta on tullut huippulukemista alas ja energiaa on nyt hyvin saatavilla, sekä oman sähkölaskumme kohtuullistamiseksi että sähkön riittävyyden varmistamiseksi sähkön säästäminen on edelleen tärkeää.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan suomalaiset kuluttivat esimerkiksi joulukuussa 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän sähköä. Sähkön säästö ja sen käytön ajoittaminen varmistivat, että sähköä riitti kaikkina joulukuun päivinä.
Tätä hyvää tapaa kannattaa jatkaa!