Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) peräänkuuluttaa hallitukselta tarkkuutta, huolellisuutta ja parempaa alueellista tasa-arvoa uusien väyläinvestointien käynnistämisessä.
- Suomen velkaongelma on vaikeutumassa ja hallitus joutuu ottamaan velkaa myös päättämiinsä väyläinvestointeihin. Meillä ei siksi ole varaa käynnistää Turun tunnin junan kaltaisia miljardiluokan investointihankkeita, joissa hyötysuhde kustannuksiin nähden on vaatimaton tai jopa kielteinen. Sama raha voitaisiin käyttää paljon järkevämmin esimerkiksi suomalaisen jo olemassa olevien huonokuntoisten väylien korjaamiseen.
Ovaska pitää hallitusohjelmaan kirjattuja ja budjettiriihessä päätettyjä uusia väylähankkeita monella tapaa ristiriitaisina. Hallitusohjelmassa toki tunnustetaan koko Suomen erilaiset vahvuudet, mutta liikenneinvestointien painopiste ei tue hallitusohjelman lupausta kehittää koko Suomea. Hallituksen hankelista ja rahoituksen painopistealueet poikkeavat myös voimassa olevasta 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
- Mielestäni hallitus on toiminut oman ohjelmansa ja voimassa olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman henkeä vastaan.
Ovaska pitää erittäin ongelmallisena hallituksen ratkaisua käynnistää suuria hankkeita valtion tuottavaa omaisuutta myymällä. Se on omiaan hämärtämään kokonaiskuvaa siitä, kuinka paljon hallitus on tosiasiassa osoittamassa liikenteeseen rahoitusta.
- Hallitus on yhdellä kädellä leikkaamassa pysyvästi liikennehankkeiden rahoitusta ja samaan aikaan se toisella kädellä antaa kertaluonteista investointirahaa myymällä valtion omaisuutta. Hallitus kuitenkin markkinoi julkisuudessa lähinnä vain valtion omaisuuden myyntituloilla rahoitettavaa ns. investointipakettia luomalla mielikuvia, että rahaa ollaan osoittamassa liikenteelle lisää enemmän kuin mitä oikeasti ollaan. Epäselväksi jää, kuinka paljon rahoitusta on jäämässä tulevien hallitusten murheeksi.
- Hallituksen pitää perustella tarkemmin myös esimerkiksi huonokuntoisten väylien korjausvelan hoitamista. Kun hallituksen tekemän lisäyksen jälkeen määrärahataso olisi ensi vuonna suurin piirtein samaa luokkaa kuin kuluvana vuonna niin voidaanko väittää, että korjausvelka pienenee? Kun näillä summilla ja nykyisillä hinnoilla tiestöä pystytään tosiasiassa päällystämään vähemmän kuin aiemmin.