Tiistaina julkaistun eurobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää EU:ta hyvänä asiana. Euroopan unionilta toivotaan ratkaisuja erityisesti ilmastohuoliin ja turvallisuusuhkiin.
Ilmastonmuutokseen unioni pyrkii vastaamaan Fit for 55 -paketilla. Ilmastopakettia valmisteltaessa me suomalaiset olemme korostaneet maamme talouden ja teollisuuden etua. Edunvalvonnassa on huolehdittava niin metsäteollisuuden kuin meriliikenteen ja logistiikankin turvaamisesta.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteistyön arviointia ja ohjausta kuvaava strateginen kompassi on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä turvallisuusunionia. Puolustuksellisissa kysymyksissä unioni on kuitenkin jakaantunut, sillä moni jäsenvaltio nojaa Natoon. Nämä maat eivät koe tarvetta EU:n tuomalle lisäarvolle tällä sektorilla.
Korjattavaa ja kehitettävää kuitenkin riittää. Unionilla on esimerkiksi ollut käytössään 1500 sotilaan vahvuinen taisteluosasto vuodesta 2007 lähtien, mutta sitä ei ole käytetty vielä kertaakaan kriisinhallintaoperaatioissa. Talibanin noustua valtaan Afganistanissa havahduttiin Euroopan päättävissä pöydissä unionin nopeantoiminnan joukkojen todelliseen hitauteen.
Tällä hetkellä Euroopan unionin suunnitelmissa on saada 5000 sotilaan vahvuinen joukko toimintavalmiuteen vuoteen 2025 mennessä. Mielestäni EU:lla tulisi jatkossa olla yhteisistä varoista rahoitettu joukko, jonka käytettävyyteen liittyvä päätöksenteon joustavuus turvataan lainsäädännöllä. Nykyisen kaltaista mallia jäsenmaiden sotilaista koostuvasta osastosta ei tämän jälkeen tarvittaisi.
Nopean turvallisuuspoliittisen reagoinnin edellytyksenä on määräenemmistöllä tehtävä päätöksenteko. Jäsenmaiden yksimielisyyden edellyttämiselle on oma paikkansa, mutta päätöksenteon nopeutta ja sujuvuutta on lisättävä. Euroopan unionin on otettava vahvempi rooli maanosaamme koskettavissa turvallisuuskysymyksissä.
Euroopan unioni ei kuitenkaan ole ainoa viitekehys, josta tavoittelemme kumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö hakee koko ajan lisää syvyyttä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat lähestyneet toisiaan monessa kysymyksessä.
Vaikka barometri osoittaa, että suhtautuminen Euroopan unioniin on myönteistä, ei tähän voida tuudittautua. Suomalaisten päättäjien on vastattava kansalaisten odotuksiin ja vaikutettava vahvemmin Euroopan unionin rooliin.