Suomen ja Ruotsin eriaikaisuutta ei pidä pelätä

21.2.2023

|

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Jouni Ovaska on tyytyväinen, että Nato-prosessi viedään Suomen osalta loppuun nykyisen eduskunnan aikana.

”Tämä eduskunta päätti hakea Natoon, joten on luonnollista ja oikea-aikaista hoitaa hommat valmiiksi omalta osaltamme. Kun eduskunta hyväksyy mietinnön, asia on lopullisesti Nato-maiden käsissä.”

Paljon keskustelua herättänyttä Suomi-Ruotsi -asetelmaa Ovaska rauhoittelee.

”Ennen pitkää meistä molemmista tulee jäseniä. Käsittelyn eriaikaisuutta ei pidä pelätä. Suomen turvallisuustilanne on kuitenkin erilainen kuin Ruotsin: meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kansa. Me emme hylkää länsinaapuriamme, vaan suhteemme tulevat olemaan tulevaisuudessa vielä tiiviimmät kuin tänä päivänä.”

Ovaska harmittelee, että keskustelu Natosta on jumiutunut prosesseihin ja aikatauluihin.

”Tuntuu, että aikataulusta on tullut tärkeämpää kuin päämäärästä. Pitää kuitenkin muistaa, että teemme nyt yhden historian merkittävimmistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuistamme. Tämä ratkaisu kaventaa omaa ulkopoliittista liikkumatilaamme. Teemme sen tietoisesti, koska Naton tärkein tehtävä on taata jäsenmaidensa turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.”

”Meistä tulee pian liittolaismaa, jonka monet päätökset on sidottu puolustusliiton ratkaisuihin. Puolustussuunnittelu, kriisinhallinta ja tiedustelutoiminta ovat osa Natoa.”

Turvallisuuspoliittiselle neuvonantajalle aikalisä

Ovaskan mukaan ulkoasiainvaliokunnan mietintö korostaa eduskunnan roolia ylimpänä valtioelimenä.

”Eduskunnan tiedonsaantioikeudesta on pidettävä tarkasti huolta. Valtioneuvostolla on velvollisuus tuottaa ajantasaista tietoa. Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyyden oloissa on arvioitava valtioelinten valta-asetelmat ja hallitusvallan vahvistamisen tarpeet.”

Ovaskan toteaakin, ettei pääministerin esikunnasta esitetyn turvallisuuspoliittisen neuvonantajan ja -yksikön perustamisen aika ei ole nyt.

”Tämä on selkeä viesti koko valtionhallinnolle. Tarpeita arvioidaan kokonaisuutena, ei vain yhden toimijan näkökulmasta.”