Digiloikka, sähköiset ylioppilaskirjoitukset, lukion uusi opetussuunnitelma, oppivelvollisuusiän pidentäminen sekä varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma. Pitkä ja merkittävä lista toimia, joilla Suomi pyrkii lähivuosina vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin. Kuitenkin vain osa siitä kehityshankkeiden kirjosta, jota viime vuosina on tehty.
Marinin hallitus valmistelee parhaillaan koulutuspoliittista selontekoa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi keväänä. Selvityksessä kuvataan koulutuksen nykytilanne sekä linjataan aina vuoteen 2040 ulottuva tulevaisuuskuva. Opettajan näkökulmasta erityisen hyvää tässä selvityksessä on eri osapuolten laajat kuulemiset, joihin on kuulunut oppilaitoskiertue, verkkoaivoriihi sekä erilaisia seminaareja.
Lähtökohtaisesti voimme sanoa, että olemme yhä koulutuksessa maailman kärkikastia. Koulutuksella ja tutkimuksella on luotu ja luodaan yhteiskuntaa vahvistavaa ja uudistavaa sivistysperustaa. Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että korkealaatuinen koulutus, tiede sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ovat mahdollistaneet Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja menestyksen.
Olemme kuitenkin kehittäneet koulutustamme liialti osissa ja siinä tahdissa, ettei edellisten hankkeiden toimeenpanoakaan ole täydessä mitassa saatu toteutettua ennen seuraavia. Tämä on lisännyt opettajien työn kuormitusta. Uudistuksia ei tulisi vain työntää oppilaitoksiin puolivalmiina. Liian usein opettajat ja rehtorit valmistelevat kuntakohtaisia toimia iltaisin ja viikonloppuisin.
Koulutusta on kehitettävä pitkällä tähtäimellä ja tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Oppilaitokset on otettava kehitystyöhön nykyistä paremmin mukaan, jotta mahdollisimman moni koulutuksen parissa työtä tekevä saa äänensä kuuluviin.
On tärkeää, että nykytilaa arvioidaan kaikki koulutusasteet ja elinikäinen oppiminen huomioiden. Lisäksi koulutuksen kehitystyössä on katsottava yli vaalikausien. Siksi työhön tarvitaan koko koulutuskenttä sekä kaikki eduskuntapuolueet. Vain tällä tavalla voimme vastata ja sitoutua yhteisiin tavoitteisiimme.
Koulutuksen kvartaali on neljännesvuosisata. Toimintaympäristön on oltava vakaa ja korkeakouluilla sekä koulutuksen järjestäjillä on oltava riittävä työrauha uudistusten toimeenpanoon. Vain näin varmistetaan laadukas ja oppijalähtöinen koulutus. Oppijakeskeisyys ja oppijan etu on oltava kaiken uudistamisen lähtökohtana.
Vuoteen 2040 ulottuvassa koulutuspoliittisen selonteon tulevaisuuskuvassa on linjattava askelmerkeistä, joilla koulutustasoa nostetaan. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yksilöllisten oppimistarpeiden ymmärtämistä, mutta myös opettajien ja oppijoiden hyvinvoinnista huolehtimista.