Peruskivemme on ollut pitkään suhteet Pohjoismaihin ja siteet Eurooppaan. Liityttyämme Euroopan unionin jäseneksi tulimme osaksi yhteisöä, joka on Suomelle tärkeä. Viime vuoteen asti olimme sotilasliittoon kuulumaton maa. Nyt olemme matkalla kohti Pohjois-Atlantin puolustusliittoa.
Nato-Suomessakin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovin ydin tulee aina olemaan EU:n jäsenyys. EU tuo meille kokonaisvaltaista turvallisuutta, johon kytkeytyvät diplomatia sekä kauppa- ja kehityspolitiikka. Turvallisuusulottuvuuden lisäksi hyödymme tavaroiden, palveluiden, pääoman ja ihmisten vapaasta liikkuvuudesta.
Nato-jäsenyyden myötä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus vahvistuu kuitenkin merkittävästi. Me tarvitsemme uskottavaa ulkopolitiikkaa ja raudanlujaa puolustuspolitiikkaa. Tämä onkin ollut Suomen linja jo monen vuosikymmenen ajan.
Suomen ulkopolitiikassa tärkeintä onkin vakaus ja ennakoitavuus. Olemme pitkäjänteisesti sitoutuneita kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Suomen ulkopolitiikassa korostuvat muun muassa kriisinhallinta, konfliktinesto ja rauhanvälitys.
EU on osoittanut tarpeellisuutensa tässäkin toimiessaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkamisesta asti poikkeuksellisen nopeasti ja yhtenäisesti. Tehtävänämme nyt on rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Yhtenäinen Eurooppa on vahva. Se on unioni, jossa mekin haluamme olla.
Tarvitaan kuitenkin yhteiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. EU:n päätöksenteossa on huomioitava läheisyysperiaate ja kunkin maan kansalliset ominaispiirteet. Esimerkiksi metsiä koskevien päätösten on pysyttävä kansallisessa toimivallassa. Toisaalta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan enemmän määräenemmistöpäätöksentekoa.
Nyt tarvitaan järeitä toimia sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen palauttamiseksi. Tätä työtä tehdään EU:n kautta.