Keskustan Ovaska: Sukupuolten välisiin oppimiseroihin on puututtava

8.4.2021

|

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä opetusministeri Jussi Saramo esittelivät tänään valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon. Selontekoa on työstetty parlamentaarisesti ja yhdessä sidosryhmien kanssa 1,5 vuoden ajan.

Selonteon tavoitteena on antaa pitkäjänteinen ja kaikki koulutusasteet kattava kuva koulutuksen kehittämisestä vuoteen 2040-ulottuvan vision pohjalta. Toisaalta selonteolla vastataan suuriin muutosilmiöihin, kuten väestönkehitykseen, teknologisiin muutoksiin, työelämän murrokseen ja kansainvälistymiseen.

Keskustan kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jouni Ovaskan mielestä selonteon tärkeimpiä linjauksia edustaa esiin nostettu sukupuolten välinen oppimisero.

  • Tavoitteen mukaan vuoteen 2040 mennessä koulutuksellisen eriarvoistumisen suunta on käännetty. Opintopolulla eteneminen ja oppimistulokset eivät määräydy sukupuolesta, fyysisen toimintakyvyn rajoitteista, perhe- tai kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta. Tämä on hyvä ja tärkeä tavoite, joka puuttuu erääseen nykytilan suurimmista ongelmista, Ovaska toteaa.

Luokanopettajataustainen kansanedustaja painottaa vallitsevan tilanteen huolestuttavuutta.

  • Selonteossakin esitellyt tutkimukset osoittavat, että sukupuolten väliset oppimiserot syntyvät peruskoulun aikana. Esimerkiksi Karvin arviointitutkimus (2020) kertoo, että tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot olivat ensimmäisellä luokalla hyvin pieniä, mutta perusopintojen päättövaiheessa tyttöjen osaaminen oli laskennallisesti yhden arvosanan verran parempaa kuin poikien. Suomalaistyttöjen ja -poikien osaamisen ero lukutaidossa on PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maiden suurin. Tytöt menestyvät poikia paremmin myös matematiikassa ja luonnontieteissä. On hyvä, että ongelma nyt todetaan ääneen ja siihen puututaan, Ovaska painottaa.

Tavoitteet oikeita, toimenpiteissä kaivataan lisää konkretiaa.

Ovaskan mukaan selonteko jättää kuitenkin toivomisen varaa konkreettisten toimenpide-esitysten osalta.

  • Selonteossa toimenpiteiksi tarjotaan mm. varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämistä, perustaitoja edistäviä toimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa, lainsäädännöllä turvattavaa tukea lapsen ja nuoren kehitykselle, oppimiselle sekä hyvinvoinnille. Näiden lisäksi puhutaan perusopetuksen opettajamitoituksen selvittämistarpeesta. Kaikki toimet ovat sinällään hyviä, mutta ne jättävät vielä toivomisen varaa konkretian tasolla, Ovaska toteaa.

Opettajakansanedustajan mielestä linjaus varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädännön kokonaisuudistuksesta vaikuttaa selkeästi toimivimmalta toimenpiteeltä oppimiseroihin puuttumisen näkökulmasta.

  • Tässä yhteydessä selonteossa todetaan, että uudistuksen tavoitteena olisi vahvistaa lasten kokonaisvaltaisen oppimispolun syntymistä ja helpottaa joustavia siirtymiä varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen. Opinpolun varhaiset vuodet ovat juuri niitä vaiheita, joissa perustaitojen puutteisiin voidaan tehokkaasti puuttua. Siksi pidän tätä pienten lasten koulu -mallia selkeästi selonteon parhaana esityksenä oppimiserojen kaventamiseksi, Ovaska kertoo.

Ovaska liittää sukupuolten väliset oppimiserot myös keskeiseksi haasteeksi muiden selonteon tavoitteiden saavuttamisen osalta.

  • Peruskoulun kuntoon laittaminen on avainasemassa kaikkien muiden selonteon tavoitteiden kanssa. Jotta puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon, peruskoulun oppimiserot on laitettava kuntoon. Menestyminen myöhemmässä vaiheessa edellyttää hyviä perustaitoja, joiden puutteet voivat katkaista esimerkiksi tien lukioon. Tutkimukset osoittavat, että heikompien arvosanojen seurauksena poikien toteutunut koulutus ei vastaa odotuksia. Siksikin sukupuolten välisiin eroihin on nyt puututtava, Ovaska päättää.