Keskustelua susien kannanhoidollisesta metsästyksestä on käyty kuluneen syksyn aikana aktiivisesti. Kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista ja susivahinkojen estämistä vaatinut kansalaisaloite keräsi hyvin nopeasti vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja sitä käsiteltiin viime viikolla eduskunnan täysistunnossa.
Tämä ei yllätä, sillä tilanne on tällä hetkellä kestämätön. Susien pihahavainnot ovat korkealla tasolla ja Luonnonvarakeskuksen riistahavainnot.fi -palvelun tilastojen mukaan Parkanon, Karvian ja Kihniön alueella on tehty lukuisia susihavaintoja pelkästään loka- ja marraskuun aikana. Jos susiongelmaa ei saada ratkaistua, seuraukset ovat vakavia. Miten esimerkiksi hirvikanta pidetään kurissa, jos vuosia koulutettua metsästyskoiraa ei susitilanteen seurauksena enää uskalla laskea irti?
Tarvitsemme kannanhoidollisen metsästyksen osaksi susikannan hoitoa, jotta voimme säädellä susikannan tasoa ja ehkäistä vahinkoja sekä lisätä sosiaalista kestävyyttä. Suomessa muut suurpedot, kuten esimerkiksi karhu- ja ilveskanta pysyvät ihmisarkoina, koska kantaa metsästetään. Metsästys ei ole vaarantanut kantojen elinvoimaisuutta.
Tällä hetkellä suden kannanhoidollinen metsästys ei ole mahdollista oikeuden päätösten takia. Aiemmista metsästysluvista valitettiin ja EU:n tuomioistuin sekä Suomen korkein hallinto-oikeus asettivat erittäin tiukat reunaehdot kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle.
Maa- ja metsätalousministeri Lepän asettamissa työryhmissä valmistellaan laajalla edustuksella kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista ja haetaan kestävää oikeudellista perustaa toiminnalle. Juuri kestävä oikeudellinen perusta on tässä avainsana. On nimittäin otettava huomioon, että susiluvista valitetaan pääsääntönä, ja lupien on kestettävä tarvittaessa tuomioistuimissa.
Työryhmä on päätynyt ratkaisuun, jossa sudelle määritellään suotuisa suojelutaso eli tutkimukseen perustuva raja-arvo, jolloin kanta on elinkelpoinen. Susikannan ylittäessä tämän tason voidaan kannanhoidollinen metsästys sallia. Ruotsi on käynnistämässä kannanhoidollisen metsästyksen samalla perusteella.
Valmistelu etenee niin, että maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta raja-arvon ensi syksyksi. Tällöin metsästys voidaan aloittaa talvella 2021-2022, jos raja ylittyy.
Samalla panostetaan voimakkaasti kanta-arvion laatuun. Etenemistapa korostaa metsästäjien ja muiden luonnossa liikkuvien keräämien DNA-näytteiden tärkeyttä ja kaikkien havaintojen kirjaamista TASSU-järjestelmään. Mitä runsaampaan aineistoon kanta-arvio perustuu, sitä vahvemmalla pohjalla metsästys on.
Kannanhoidollinen metsästys on välttämätön osa susikannan hoitoa. Nyt työn alla on metsästyksen malli, joka todella kestää tarvittaessa eri oikeusasteiden käsittelyt. Ihannetilanteessa kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin metsästyskaudella 2021-2022 ja susitilanne sitä kautta hallintaan.