Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 12.5.
Ylivelkaantuneiden ihmisten asema on noussut tasaisin väliajoin julkiseen keskusteluun. Nyt koronakriisin keskellä aihe on valitettavan ajankohtainen. Vaikka talousennusteet ennakoivatkin ennennäkemättömän voimakasta kasvua lähivuosille, on selvää, että myös konkursseja ja ikäviä kohtaloita tullaan vielä näkemään. Siksi ylivelkaantuneiden asemaa on erittäin tärkeää parantaa nopeasti.
Hallitus päättikin viime viikolla loppuun saatetussa kehysriihessään helpottaa ylivelkaantuneiden ihmisten asemaa. Muutoksia tehdään velkajärjestelylakiin, minkä lisäksi ulosoton suojaosuutta korotetaan ja maksuhäiriömerkinnän säilytysaikaa lyhennetään. Näiden lisäksi hallitus on päättänyt arvioida ulosottovelan lopullisen vanhentumisajan lyhentämistä.
Muutokset parantavat ylivelkaantuneiden tukalaa asemaa hyvin konkreettisella tasolla. Esimerkiksi velkajärjestelylakia muuttamalla parannetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja edesautetaan sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien, että muiden velallisten selviytymistä velkajärjestelystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konkurssin tehneellä yrittäjällä on paremmat mahdollisuudet päästä velkajärjestelyyn ja sitä kautta uuteen alkuun.
Ulosoton suojaosuuden noston myötä erityisesti pienituloisten ulosottovelallisten asema parantuu, kun suojaosuutta korotetaan vähintään takuueläkkeen tasolle. Maksuhäiriömerkinnän säilytysajan lyhentäminen puolestaan tukee velkansa maksaneen ihmisen uutta alkua, kun vanha maksuhäiriömerkintä ei haittaa esimerkiksi vuokra-asunnon hankkimista.
Kaikki näistä toimista ovat inhimillisestä näkökulmasta erittäin tärkeitä. Ne parantavat hankalasta tilanteesta väistämättä paljon kärsineiden ihmisten asemaa ja ovat jälleen yksi askel reilumpaa yhteiskuntaa kohti. Toimilla voi hyvin olla myös työllisyyttä lisääviä vaikutuksia, kun ylivelkaantuneenkin ihmisen on kannattavampaa ottaa myös lisätuloja tuottavaa työtä vastaan yhteiskunnan tukien varassa elämisen sijaan.
Jouni Ovaska
kansanedustaja (kesk.)
Tampere